Mitä pääministeri Sipilä tarkoittaisi yrityksille? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mitä pääministeri Sipilä tarkoittaisi yrityksille?

Kuvituskuva
Julkaistu: 9.4.2015 6:01, Päivitetty 8.4.2015 16:27

Jos Juha Sipilästä (kesk.) tulee Suomen seuraava pääministeri, maakunnissa voidaan iloita. Toisaalta elinkeinoelämä voi saada vastaansa aiempaa kovemman vastuksen.

Eduskuntavaaleihin on alle kaksi viikkoa, mutta yksi nimi on vahvoilla pääministeriveikkauksissa.

Jos keskustan Juha Sipilästä tulee pääministeri, seuraavalla hallituskaudella puhutaan todennäköisesti ainakin kasvurahastosta, biotaloudesta – ja yrittäjyydestä.

– Pääministeri on viimeksi ollut näin yrityselämän ytimestä [Suomen] itsenäisyyden alussa, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sanoo Taloussanomille.

"Sipilä ei ole helposti juoksutettavissa"

Kuisman mukaan elinkeinoelämä voi lähtökohtaisesti pitää yrittäjätaustaista pääministeriä hyvänä asiana. Toisaalta kokemus tekee Sipilästä kovan vastuksen.

– Voi olla, että Sipilä ei ole niin helposti juoksutettavissa kuin sellaiset poliitikot, jotka suhtautuvat myönteisesti elinkeinoelämään ja suuryrityksiin, mutta jotka eivät tajua niistä kovin paljon, Kuisma sanoo.

Pääministerin aiempaa uraa merkittävämpää toki on, kuinka herkällä korvalla hän kuuntelee etujärjestöjä.

Sipilän johdolla huomio voi kiinnittyä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Esimerkiksi viime vuoden Suomen Yrittäjien yrittäjäpäivillä Sipilä korosti pk-yritysten merkitystä Suomelle.

Myös biotalous on Sipilän sydäntä lähellä. Sen sijaan esimerkiksi kivihiilen käyttö pitäisi keskustan vaaliohjelman mukaan lopettaa.

200 000 työpaikkaa – keinoista ei tietoa

Energialinjan taustalla on oletus, että uusien teknologioiden kehitys ja kotimainen energia toisivat Suomeen lisää työpaikkoja. Helsingin Sanomien (HS) puheenjohtajatentissä Sipilä vakuutti uskovansa, että yksityissektorille on mahdollista luoda 200 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Keskustan johdolla yritysten ja yrittäjien arkeen voi tulla muutoksia: puolue esimerkiksi markkinoi kasvurahastoa ja puhuu yrittäjien verohuojennusten puolesta.

Kasvurahaston ideana on, että valtio tukisi Suomen taloutta myymällä ei-strategisia yritysomistuksiaan. Rahat olisi tarkoitus käyttää yritysten kasvun tukemiseen.

– Sen saa sitten nähdä, mitä se tarkoittaa käytännössä, sanoo erikoistutkija Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Maakunnat voivat kiittää

Keskusta pitää kiinni siitä, että työpaikkoja pitäisi syntyä muuallekin kuin kasvukeskuksiin. HS:n haastattelussa Sipilä sanoi, että biotalouden investoinneista hyötyy koko Suomi.

Kuisma ennakoi, että Sipilän persoona ja tausta – hänen juurensa ovat Kainuussa ja nykyinen kotipaikkansa Pohjois-Pohjanmaalla – nostavat maakuntien aseman aiempaa vahvemmin esiin.

– Kuinka paljon se [Sipilän nousu pääministeriksi] faktisesti vaikuttaa, sitä on hankalampi arvioida. Yleisessä ilmapiirissä se ilman muuta näkyy, Kuisma toteaa.

Esimerkiksi liikennehankkeissa keskusta painottaa teiden ja ratojen kunnossapitoa "uusien ja kalliiden" hankkeiden sijaan. Tämä tarkoittanee puolueen vastustaman Pisararadan hautaamista.

Sipilän yhteiskuntasopimus – mitä se tarkoittaa?

Sipilä on puhunut laajan yhteiskuntasopimuksen puolesta. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa hän toivoi, että työelämän uudistuksista sovitaan mieluiten ennen uuden hallituksen muodostamista.

Yhteiskuntasopimuksen avulla keskusta haluaa parantaa yritysten kilpailukykyä. Puolueen vaaliohjelman mukaan se tarkoittaa muun muassa yrittäjyyteen kannustamista ja sääntelyn purkamista.

Konkreettisia ehdotuksia on kuitenkin niukasti tarjolla. Ongelma ei tosin koske vain keskustapuoluetta.

– Puolueiden linjaukset ovat usein aika epämääräisiä. Puolueet eivät halua tehdä kynnyskysymyksiä, jotka estäisivät osallistumisen hallitukseen, Railo sanoo.

Kumpi pääsee päättämään: punamulta- vai porvarihallitus?

Professori Kuisman mukaan tulevat eduskuntavaalit ovatkin mielenkiintoiset: vaalien kakkoseksi nousevalla puolueella on suuri merkitys.

Mielipidetiedustelujen mukaan kakkospaikkaa kärkkyvät vahvimmin Sdp ja kokoomus. Myös perussuomalaisten sekä pienten puolueiden asema tulee olemaan kiinnostava.

– Vaalitulos ratkaisee pitkälle hallituksen peruskokoonpanon. Vaikka paljon on annettua, jota hallitus ei voi maailmassa tai Euroopassa muuttaa, kokoonpanolla on linjamerkitystä, Kuisma sanoo.