Kantaako Syrizan uho? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kantaako Syrizan uho?

Julkaistu: 25.1.2015 7:15, Päivitetty 23.1.2015 12:56

Kreikkalaiset äänestävät tänään uuden parlamentin. Mielipidemittausten mukaan protestipuolue Syriza on saamassa jytkyvoiton ja nousemassa Kreikan johtavaksi puolueeksi. Puolueen suosion perusta ovat sen lupaukset keventää Kreikan velkataakkaa ja lievittää julkisten menojen leikkauksia, jotka ovat pahentaneet Kreikan työttömyyttä.

Syrizan puheenjohtajalla Alexis Tsiprasilla on kohtalaisen vakava pulma. Puolueella ei todellisuudessa ole mitään mahdollisuuksia toteuttaa lupauksiaan, mikäli se vaalit voittaa ja muodostaa Kreikan seuraavan hallituksen. Toimikauttaan päättävä hallitus sitoutui leikkauksiin ja velkojen maksamiseen saadakseen EU:lta tarvitsemansa hätärahoituksen, jonka turvin välttää maksuhäiriö.

Tukisopimuksesta irtisanoutuminen lopettaisi kaiken Kreikalle maksettavan tuen välittömästi. Se saattaisi johtaa Kreikan erottamiseen eurosta ja mahdollisesti myös Euroopan unionista. Kreikka ajautuisi kaaokseen ja vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Käytännössä Kreikka luopuisi samalla hankkimasta markkinaehtoista velkarahoitusta eli mitoittaisi julkisen sektorinsa vuotuiset menot verokertymänsä mukaisiksi.

Vaalien lähestyessä Tsipras onkin alkanut lievittää sanomaansa. Financial Times julkaisi keskiviikkona hänen talouspoliittisia tavoitteitaan esitelleen kolumninsa. Hallitessaan Syriza aikoo tasapainottaa Kreikan budjetin samalla, kun lopettaa säästöpolitiikan. Tämä edellyttää Kreikan velanhoitomenojen keventämistä velkoja leikaten, mitä Tsipras pitää vain järjestelykysymyksenä.

– Kreikan velvollisuus on neuvotella avoimesti, rehellisesti ja tasaveroisena eurooppalaisten kumppaniemme kanssa, Tsipras linjaa FT:ssä.

EU:n ja etenkin Kreikan takia on syytä toivoa, että hän ei oikeasti pidä tätä mahdollisena. Kolme vuotta sitten Kreikka oli maksuhäiriön ja taloudellisen kaaoksen partaalla. Sen velkasitoumusten jälkimarkkina-arvo oli noin puolet niiden nimellisarvosta, eikä niille silti juurikaan löytynyt halukkaita ostajia. EU tuli apuun ja rakensi Kreikalle tukiohjelman, johon sisältyi myös ehtoja maan julkisen talouden tasapainottamisesta.

Tämä merkitsee, luonnollisestikin, että Tsipras EI ole mitenkään tasaveroinen neuvottelija auttajamaiden kanssa. Apua tarvitsevalla ei ole varaa neuvotella ehdoista, joilla hän avun suostuu ottamaan vastaan, saati ryhtyä myöhemmin vaatimaan ehtojen muuttamista.

Maa, jonka talous on alle kaksi prosenttia euroalueen taloudesta, ei voi vaatia sen enempää EU:n komissiolta kuin muulta yhteisvaluutta-alueelta mitään. Euron alentamien korkojen turvin lainaa ottanut ja kilpailukykynsä turmellut maa joko noudattaa saamansa avun ehtoja tai saa vastedes pärjätä omillaan.

Syriza on jo saanut aikaan velanhoitokulujen kasvun

Kreikan julkinen talous on jo saavuttanut niin sanotun perustasapainon: ilman velanhoitokuluja sen julkiset menot ovat tuloja pienemmät. Velkaa kuitenkin on noin puolitoista kertaa maan kokonaistuotannon arvo, joten pelkästään velkojen korot syövät kokonaistuotannosta pari, kolme prosenttia. Poliittinen epävarmuus on jo nostanut Kreikan viitelainojen korkoja, joten sen tulevat velanhoitomenot ovat jo kohonneet Syrizan aiheuttaman markkinalevottomuuden vuoksi.

Jos Tsipras nousee Kreikan pääministeriksi, hänen on tehtävä valinta. Joko hän pettää keskeisimmän vaalilupauksensa purkaa Kreikan talouspaketit ja leikata velkoja tai hän joutuu anomaan EU-komissiolta ja muilta euromailta tukea lupauksilleen. Sitä taas ei ole luvassa, sillä jo Saksan sisäpoliittinen tilanne estää yrityksetkin lievittää Kreikan avun ehtoja.

Kolmen vuoden takaisen kriisin jälkeen EU on myös rakentanut mekanismeja estämään Kreikan maksuhäiriön leviämisen muihin maihin, joten Kreikan irtisanoutuminen tukiehdoista, eurosta ja EU:sta ei muuta Eurooppaa juuri hetkauttaisi. Olisi jopa mielenkiintoista seurata, miten Kreikka ottaisi käyttöön oman valuutan ja yrittäisi sen jälkeen maksaa takaisin euromääräisiä velkojaan. Italian rannikolle alkaisi todennäköisesti samalla virrata pakolaisaluksia aivan uudesta suunnasta.

Vaalilupaukset voivat vakuuttaa kaikkia jonkin aikaa ja joitakin kaiken aikaa. Tänä iltana, tai viimeistään huomenna, tiedetään, uskoiko kreikkalaisten enemmistö Tsiprasia vai ei.

Tuoreimmat osastosta