Tässäkö on asuntoverotuksen suurin tabu? Tuonut uhkauksia

Suomen talouspolitiikassa on aihe, josta puhuminen vaatii rohkeutta. Asuntotulovero herättää niin suurta vastustusta, että sen käyttöönottoa ehdottava voi saada tappouhkauksia.

14.1.2015 15:49 | Päivitetty 14.1.2015 15:50

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta mainitsee asuntotuloveron tänään julkistetussa kirjassaan Luovan tuhon tie kilpailukykyyn – miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin.

Maliranta on huolissaan kustannuskilpailukyvystä. Se vaatisi joustavuutta, mutta Suomen taloudessa on monia pieniä patoja, jotka estävät tuottavuutta kohottavaa yritysrakenteiden muutosta eli "luovaa tuhoa".

Osa padoista liittyy omistusasumiseen. Hänen mukaansa vuokra-asuminen edistää muuttoa työn perässä, joten asuntokauppojen varainsiirtovero on luovan tuhon ja talouskasvun kannalta yksi huonoimmista veroista.

Hyödyllisempää olisi Malirannan mielestä verottaa asuntotuloa. Se tarkoittaa etua, jonka asukas saa siitä, että asuu omassa asunnossaan eikä markkinahintaisessa vuokra-asunnossa.

– Taloustieteelliset perusteet asuntotuloverotukselle ovat kiistattomat, hän sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.

Asuntotulovero herättää tappoajatuksia

Asuntotulovero olisi Malirannan mielestä sosiaalisesti ja sukupolvien välisesti oikeudenmukainen, koska kalliissa asunnoissa asuvat maksaisivat sitä enemmän kuin ahtaasti asuvat. Lisäksi asuntovelkansa maksaneet suuret ikäluokat maksaisivat enemmän kuin muut, koska velan korot voi vähentää verotuksessa.

Silti hän ei usko ajatuksen toteutumiseen.

– Eräs kollega, joka esitti asuntotuloveroa 10–15 vuotta sitten, sai tappouhkauksia, hän kertoi.

Suomalaisista noin 70 prosenttia asuu omistusasunnossa, ja moni todennäköisesti kyseenalaistaa veron oikeudenmukaisuuden. Sen säätäminen vaatisi suurta rohkeutta, jota ei välttämättä löydy keneltäkään poliitikolta, eikä oikein Malirannaltakaan.

– En tunnusta kannattavani asuntotuloa, koska en halua tappouhkauksia.

Yritystuet voivat hidastaa talouskasvua

Suomessa on muitakin patoja, joilla on hyvä tarkoitus, mutta jotka tulevat kalliiksi. Innovaatiot ja niitä luovat yritykset tukevat talouskasvua, mutta Maliranta suosittelee miettimään yritystukien ja -verojen rakenteita.

Tuet ovat hyödyllisiä yrityksille, mutta eivät Malirannan mielestä aina hyviä kansantaloudelle. Tuet eivät tee yritystä kannattavaksi, jos idea ei kanna.

– Suurimmat riskit ovat valikoivilla tuilla, jotka eivät keskity yrityksen innovointiin vaan esimerkiksi työllistämiseen.

Vähentäessään tai vääristäessään luovaa tuhoa tuet ja verohelpotukset voivat Malirannan mukaan jopa hidastaa talouskasvua.

5–15-vuotiaat yritykset työllistävät parhaiten. Kaikki eivät selviä viisivuotiaiksi, mutta kun heikoimmat putoavat pois, jäljelle jäävät voivat rekrytoida niiden työntekijät.

Siirtyminen uuteen yritykseen on riski myös työntekijälle. Malirannan mielestä työntekijöille voitaisiin tarjota vakuutuksia riskin varalle.

Tyytyväisyys on paras kilpailukykymittari

Vaikka Suomi tarvitsee tuottavuuden kasvua, Maliranta ei pyri maksimoimaan sitä tai luovaa tuhoa.

– Viime kädessä kansantalouksien kilpailukykyä täytyy verrata siihen, miten tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä.

Tässä suhteessa Pohjoismaat pärjäävät hyvin – ainakin toistaiseksi.

– Jos taloudellinen pohja rapautuu, myös hyvinvointivaltion edellytykset rapautuvat, Maliranta huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?