Toivo pilkistää kahdessa maakunnassa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Toivo pilkistää kahdessa maakunnassa

Tulevaisuus näyttää epävarmalta useissa maakunnissa. Vain kahdessa maakunnassa päättäjät luottavat tulevaisuuteen. Toinen niistä on käynyt läpi vaikean rakennemuutoksen, mutta nyt näyttää valoisammalta.

Joulupukki ja enkeli kävelivät Kotkassa joulukuussa.

23.12.2014 6:01 | Päivitetty 22.12.2014 15:17

Mitä ihmettä tapahtuu Kymenlaaksossa? Alueen kuntapäättäjät luottavat tulevaisuuteen toisin kuin lähes kaikkialla muualla Suomessa, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen aluebarometrin luottamuslukutilasto paljastaa.

Usko yhdessä tekemiseen on nostanut Kymenlaakson takaisin jaloilleen, sanoo Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiön kehittämisjohtaja Mika Perttunen.

Kymenlaakso on saanut oman osansa muun muassa metsäteollisuuden rakennemuutoksesta: vuonna 2008 Stora Enso sulki Summan-tehtaansa, ja vuonna 2011 sulkemisvuorossa oli UPM:n Myllykosken paperitehdas.

– Pitkän alueellisen rakennemuutoksen jälkeen alkaa näkyä valoisat ajat, Perttunen sanoo Taloussanomille.

Myös Ahvenanmaalla ollaan luottavaisia

Aluebarometrin luottamusluku on laskettu kahdeksan taloudellisen mittarin keskiarvona. Luvussa ovat mukana muun muassa verotulot, yleiset kehitysnäkymät, työttömyys ja investoinnit.

Maakunnista ainoastaan Kymenlaaksossa ja Ahvenmaalla luottamusluku yltää yli nollan. Maakuntien perää pitää Kainuu, jossa lukema on -30.

Jos luottamusluku on plussalla, kuntapäättäjät luottavat tulevaisuuteen. Miinukselle painunut luku kertoo epävarmuudesta tai epäluottamuksesta, kertoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Vesa Virtanen.

Vaikka työllisyysnäkymät ja luottamus eivät ole Kymenlaaksossakaan kovin korkealla, koko maan keskiarvoihin verrattuna maakunta näyttää olevan pieni valopilkku.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton tilaamaan kyselyyn vastasi 681 kuntapäättäjää tämän vuoden loka–marraskuussa. Tutkimuksen toteutti Tilastokeskus.

Rakennemuutos monipuolisti elinkeinorakennetta

Kymenlaaksossa luottamusta luo aiempaa monipuolisempi elinkeinorakenne. Mika Perttusen mukaan alueella luotettiin pitkään siihen, että työpaikat tulevat automaattisesti teollisuuden suurilta työnantajilta.

– Nyt on ymmärretty, että vain yhdessä tekemällä ja yhteen hiileen puhaltamalla voidaan saada usko tulevaisuuteen palautumaan, hän sanoo.

Uutta puhtia luovat esimerkiksi Kotkaan syntynyt pieni peliteollisuuden keskittymä ja maakunnassa suunnitteilla olevat suuret rakennushankkeet.

Kehittämisjohtaja kertoo, että alueelle on muutamassa vuodessa syntynyt 40–50 pelialan yritystä. Työpaikkoja niissä on noin sata.

Suurempaa mittakaavaa edustaa esimerkiksi Kotkan Kantasataman uudistushanke. Alueelle aiotaan rakentaa muun muassa outlet-keskus ja hotelleja. Perttusen mukaan investoinnin arvo on alkuvaiheessa yli 300 miljoonaa euroa.

Maakunnasta löytyy myös hyvinvoivia keskisuuria yrityksiä.

Esimerkiksi kouvolalainen meijeriyritys Kaslink pyörittää noin 50,7 miljoonan euron liikevaihtoa. Yle Kymenlaakson mukaan yhtiön liikevaihto on kasvanut keskimäärin yli 50 prosenttia vuosittain useiden vuosien ajan.

– Täällä on hienoja keskikokoisia yrityksiä, jotka menestyvät lopulta aika hyvin. Uskon, että ne vetävät positiivisuuden kierrettä, sanoo Kouvolan seudun kehittämisyhtiön toimitusjohtaja Martti Husu.

Kainuussa ei paukutella henkseleitä

Tutkimuksen häntäpäässä keikkuu Kainuu. Kaivosyhtiö Talvivaaran vaikeudet ovat suurin syy maakunnan mustaan mielialaan, uskoo toimitusjohtaja Antti Toivanen Kainuun Etu -kehittämisyhtiöstä.

– Näköpiirissä on hyviä investointeja, mutta tämä talvi on hankala, Toivanen sanoo.

Myönteisiä uutisia on kuulunut esimerkiksi energia-alalta: St1 rakentaa Kajaaniin bioetanolitehtaan. Yhtiö kertoi elokuussa, että tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2016.

Aluebarometri kuitenkin paljastaa, että Kainuu on tupannut olemaan muuta maata pessimistisempi tulevaisuuden suhteen, olivat uutiset hyviä tai ei.

– Mielenlaatu on [Kainuussa] sellainen, ettei hirveästi henkseleitä paukutella, vaikka menisikin hyvin, Toivanen toteaa.

Yksi syy varovaisuuteen voi löytyä siitä, uudet investoinnit keskittyvät Toivasen mukaan pitkälti Kajaani–Sotkamo-alueelle. Työssäkäyntialueet ovat Kainuussa kuitenkin laajat, joten työllistämisvaikutukset voivat heijastua koko maakuntaan.

– Sisäinen markkinointi on tämä meidän uupelo [puute]. Vaikka hyviä asioita tapahtuu, ihmiset eivät näe kuin niitä huonoja, Toivanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?