Kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?

Julkaistu:

Elinkeinoelämän mahtijärjestö EK julkaisi viime viikolla kunto-ohjelman hyvinvointiyhteiskunnalle. Ohjelman mukaan julkiset kulutusmenot ovat paisuneet kuin pullataikina, ja järjestö vaatiikin pienempää julkista sektoria. Kelan tutkijan mukaan EK:n ohjelma on kuitenkin harhaanjohtava ja propagandistinen.


Kysymys Suomen julkisen sektorin koosta muljahti taas esiin toissa viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkisti kunto-ohjelman suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. EK:n mukaan "julkisten palveluiden kustannukset ovat nousseet 2000-luvulla noin 4,6 miljardia euroa enemmän kuin hintojen nousu tai väestön ikääntymisestä johtuvat paineet olisivat edellyttäneet".

Lause ei ehkä välittömästi aukea maallikolle.

– Palvelumenojen kasvu on syntynyt viime kädessä eduskunnan ja kunnanvaltuustojen nuijankopautuspäätöksillä. Ne näkyvät nyt tämän päivän kulutusmenojen tasossa, EK:lle laskelman julkisten kulutusmenojen kasvusta tehnyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hannu Kaseva selventää Taloussanomille.

Kaseva on laskenut EK:lle, paljonko päätökset uusista koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalimenoista ovat lisänneet julkisten kulutusmenojen kasvua vuosien 2000 ja 2012 välillä. Ajatus on se, että näitä menoja ei olisi syntynyt, jos kaikki hyvinvointiuudistukset olisi jäädytetty vuonna 2000.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kiinteä- vai käypähintainen?

Laskelma 4,6 miljardin rönsyistä perustuu näkemykseen, jonka mukaan julkinen sektori on paisunut täysin suhteettomiin mittoihin. EK:n lehdistötilaisuudessa Jyri Häkämies esitteli kaaviota julkisten menojen noususta 2000-luvun alun jälkeen.

Kansaneläkelaitoksen (Kela) johtava tutkija Pertti Honkanen ei sinänsä kiellä julkisen sektorin kasvanneen niin paljon kuin Kaseva esittää, mutta ei yhdy EK:n näkemykseen siitä, että summa olisi erityisen suuri. Honkanen huomauttaa, että Häkämiehen medialle esittämät kaaviot kuvaavat julkisten menojen kasvua nimellisissä hinnoissa.

Kiinteähintaisissa luvuissa, joista inflaation vaikutus on poistettu, julkiset kulutusmenot ovat kasvaneet 16 prosenttia. Käypähintaisissa luvuissa kasvua on kertynyt jopa 80 prosenttia.

– Suoraan sanottuna vähän propagandistisesti vääristellään kehitystä käyttämällä inflaatiokorjaamattomia lukuja, Honkanen sanoo viitaten Häkämiehen esittämiin jyrkkiin käyriin.

Kuinka paljon on paljon?

Keskustelu julkisen sektorin koosta kävi erityisen vilkkaana aiemmin syksyllä, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti julkisen sektorin kokonaiskustannusten olevan 58 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) tänä vuonna.

Saman väitteen on aiemmin esittänyt muun muassa presidentti Sauli Niinistö.

Vastaväittäjät huomauttivat pian, että kyseessä on suhde, ei osuus. (Alun perin Yrittäjät.fi:ssä julkaistua Sipilän haastattelua muutettiin myöhemmin siten, että Sipilän kerrottiin sanoneen kustannusten suhteellisen osuuden olevan 58 prosenttia bkt:stä.)

Samoilla mittareilla mitattuna yksityisen sektorin menot suhteessa bkt:hen ovat 239 prosenttia. Jos tätä ei ymmärrä, voi helposti erehtyä uskomaan, että julkisen sektorin koko söisi suoraan kasvutilaa yksityiseltä.

Samaan tilastolliseen kiistaan tarttuu myös Honkanen. Hänen mukaansa EK:n hampaisiin joutuneet julkiset kulutusmenot, jotka siis muodostavat noin puolet kokonaiskustannuksista, eivät nekään ole kasvanneet niin paljon kuin järjestö antaa ymmärtää.

– Vuosina 2000–2012 julkisten kulutusmenojen määrällinen kasvu ei ole ollut nopeampaa kuin bkt:n kasvu, Honkanen sanoo.

Kelan johtavan tutkijan mukaan suhdeluvun kasvuun ei vieläkään kannata kiinnittää liikaa huomiota. Vaikka julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen on kasvanut vuoden 2000 jälkeen, julkisen kulutuksen määrällinen kasvu on ollut hitaampaa kuin bkt:n kasvu.

Miten tämä on mahdollista? Jos esimerkiksi julkisen kulutuksen koko on aluksi yksi euro ja bkt:n koko neljä euroa ja molemmat kasvavat vuodessa eurolla, julkisen kulutuksen koko suhteessa bkt:hen kasvaa, vaikka molempien absoluuttinen muutos on yhtä suuri. Onhan kahden suhde viiteen suurempi kuin yhden suhde neljään.

Nousut ja laskut

EK:n laskelmissa viime vuosien trendeistä ennustetaan synkkää tulevaisuutta: julkinen sektori paisuu ilman säästötoimia lähes 34 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä.

Honkasen Tilastokeskuksen luvuilla tekemien laskelmien mukaan julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen sahasi vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin 20 ja 21 prosentin väliä. Vuonna 2009 suhdeluku kuitenkin pomppasi 24 prosenttiin ja on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Julkiset menot eivät tällöin kasvaneet erityisen merkittävästi, mutta bkt romahti eikä ole sen koommin samalle tasolle noussut.

– Vaikuttaa siltä, että julkisen kulutuksen kasvu suhteessa bkt:hen viime vuosina pitkälti johtuu talouskriisistä. Julkiset menot eivät ole voineet automaattisesti seurata kansantalouden kriisikehitystä, Honkanen pohtii.

Nyt käynnissä olevan laman suhdeluvuista ei siis ehkä pitäisi vetää liian suuria johtopäätöksiä julkisten kulujen tulevaisuudesta? Hannu Kaseva ei halua ottaa suoraan kantaa Honaksen näkemykseen, mutta korostaa julkisen sektorin kasvun olevan hänen mielestään vakava ongelma veronmaksajille.

– EK:lle laaditun selvityksen ydin om ymmärtää se, että palvelumenojen lakisääteiset lisäykset ovat pysyviä ja jäävät elämään ajasta iäisyyteen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

    3. 3

      Amerin osake lähti selvään nousuun – Tencentin kerrotaan kiinnostuneen yhtiöstä

    4. 4

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    5. 5

      Terveystalon tulos kääntyi voitolliseksi

    6. 6

      Italia ei taivu EU:n tahtoon –  varapääministeri ilmoitti, ettei budjetti muutu

    7. 7

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    8. 8

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    9. 9

      Bloomberg: Kiinalaisjätti Tencent liittymässä Amerin ostamista havittelevaan ryhmään

    10. 10

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    3. 3

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    4. 4

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    5. 5

      Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

    6. 6

      Yandexin data­keskuksen hukka­lämpö lämmittää Mäntsälää – kauko­lämpö­asiakkaiden lasku pieneni merkittävästi

    7. 7

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    8. 8

      Jan Hurrin näkökulma: Pettymyksistä kumpuava protestipolitiikka ei ole syy kansalaisten ongelmiin – se on oire

    9. 9

      Italia ei taivu EU:n tahtoon –  varapääministeri ilmoitti, ettei budjetti muutu

    10. 10

      Venäläinen hakukoneyhtiö perusti suuren datakeskuksen Mäntsälään – toimii vain 17 työntekijän voimin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    3. 3

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    4. 4

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    5. 5

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    6. 6

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    7. 7

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    8. 8

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    9. 9

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    10. 10

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    11. Näytä lisää