Miksi E.on jätti Fennovoiman – ja ydinvoiman?

Julkaistu:

Näkökulma
Miksi saksalainen energiajätti E.on jätti Fennovoiman ja luopui ydinvoimahankkeestaan Suomessa? Yhtiö on nyt Saksassakin jättämässä aikansa eläneet energiabisnekset sivuraiteelle, omaksi roskapankin tapaiseksi tytäryhtiökseen ja siirtymässä uusien energiapalvelujen maailmaan.


Vastakkaiset maailmat: Saksa hyvästelee hiiltä, kaasua ja ydinvoimaa ja satsaa nyt uusiutuvaa energiaa hyödyntävään hajakeskitettyyn ja paikallista taloutta vahvistavaan energiajärjestelmään. Suomessa taas on jääty roikkumaan keskusjohtoisessa energiahuollossa – ja ulkoisessa riippuvuudessa.

Suomessa vain ei ole vielä oikein haluttu käsittää Saksan ratkaisuja. Ehkä myös on tarjoiltu tahallisia väärinkäsityksiä peittämään oman energiapolitiikan takaperoisuutta. Saksassa ei ole kysymys vain nykyisistä markkinoista hintoineen ja subventioineen, vaan tulevaisuuden haasteista ja optioista.

Avainsana on käyttöliittymä. Kun Johannes Theyssen, E.onin johtaja, puhuu siitä, hänen silmänsä kuulemma kirkastuvat. Sillä hallinnoidaan älykästä verkkoa, jonka kautta johdatetaan energian lisäksi myös viestintäpalveluja. Verkon kautta kuluttajat voivat hyödyntää ja jaella myös itse tuottamaansa ja lataamaansa energiaa.

E.on kiirehtii nyt paaluttamaan paikkojaan tässä uudessa ja todella nopeasti kehittyvässä energiataloudessa. Sillä on kiire, koska se ja muut keskitetyn energiajakelun monopolistiset konsernit ovat koko ajan menettäneet asiakkaita ja asemiaan kunnallisille sekä pienemmille, mutta nokkelammille ja vikkelämmille kilpailijoilleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomessa on voitu vielä vähätellä uudistuvan energian vähän yli viidenneksen osuuden merkitystä Saksassa. E.on ei ole voinut. Jo tämä määrä on laskenut Euroopan EEX-sähköpörssissä Leipzigissa sähkön hintaa, varsinkin sen puolenpäivän kulutus- ja hintapiikin aikoihin, niin että se on jo sattunut siihen pahasti.

Sähkön ylitarjonta on tehnyt monista E.oninkin voimaloista kannattamattomia ja yhtiö on suunnitellut jo niiden sulkemista. Toisaalta energiajätin ydinvoimaloilla on enää korkeintaan 6 vuotta aikaa toimia rahasampoina – ennen kuin viimeinenkin on suljettava. Ja niiden voitoista on koko ajan varattava rahaa niiden alasajoon.

E.on on nyt keksinyt ratkaisun selvitä riippakivistään, ilman että ne rasittaisivat keskittymistä uusiin ja kannattavampiin bisneksiin: Konserni jaetaan kahtia periaatteella, jota täällä on luonnehdittu sanoilla E.on ja E.off. Aikansa eläneet ydinvoima, hiili ja kaasu ulkoistetaan ensin ja ajetaan sitten hissukseen alas tai myydään pois.

Hajakeskitetysti tuotettu, tuotteistettu, markkinoitu ja jaeltu uusiutuva energia taas tulee muodostamaan Saksan suurimman energiakonsernin ydintoiminnan. Sitä jää pyörittämään kaksi kolmasosaa nykyisistä työntekijöistä, kun taas vanhoista toiminnoista jää vastaamaan niille perustettavassa omassa yhtiössään 20 000 työntekijää.

E.onin siirtyminen uusiutuvaan energiaan on rohkea veto, varsinkin kun se ei johdu sen subventioista. Ne tulevat sitä paitsi koko ajan supistumaan ja kilpailu alalla kovenemaan. Ero on valtava vanhaan tilanteeseen, jossa ydinvoima oli sille sen alueellisen monopolin kautta varsinainen rahasampo.

Todellinen subventiosyöppö on ollut koko ajan monin epäsuorin tavoin tuettu ydinvoima. Sen todellisista kustannuksista on tavattu jättää pois erilaiset riskit, niin onnettomuudet kuin terrorismin vaarakin, joita vakuutusyhtiöt eivät ole olleet valmiita kantamaan mihinkään hintaan.

Läpi sormien on katsottu myös niiden alasajon kustannuksia. Saksan valtio on tosin vaatinut energiayhtiöitä varaamaan pääomaa ydinreaktoreidensa purkuun ja niiden ongelmajätteen jälkihoitoon. Jos ja kun ne eivät saakaan tätä varten kylliksi varoja kasaan, ei ole vaikea arvata, kenelle lasku sitten lankeaa.

Itse asiassa E.onin suunnitelma jakautua kahdeksi, painolastista vapautetuksi elinkelpoiseksi ja riippakiviä edelleen hinaavaksi yritykseksi on julkisuudessa nähty roskapankkia muistuttavana temppuna: julkiset saatavat ja velvoitteet siirretään firmalle, joka myöhemmin todennäköisesti osoittautuu maksukyvyttömäksi.

Toisaalta E.onin ratkaisua on kiitetty strategisesti oikeana vetona. Se on uskaltautunut alan ensimmäisenä dinosauruksena luomaan nahkansa ja panemaan yrityskulttuurinsa täysin uusiksi. Se ei ollut vielä näin pitkällä, kun se 2012 jätti Fennovoiman, mutta oli varmasti alkanut jo hahmottaa uutta strategiaansa.

Suomessa sen perinteistä toimintatapaa olisi tosin tukenut uskomattoman mahtava lobby, jolle kysymykset uudesta energiajärjestelmästä olivat täysin vieraita. Saksassa moinen sokeus taas oli ollut jo kauan aikaa mahdotonta. Tänne oli jo pidempään luotu internetin tapaista energiaverkkoa, mikä edistää kilpailua, innovaatioita, työpaikkoja ja turvallisuutta.

E.on halusi pysyä kehityksessä mukana. Se on nyt ensimmäisenä energiajättinä sitoutunut täysin ja nikottelematta Saksan energiapoliittisen käänteen, Energiewenden, toteuttamiseen. Se aikoo ensi vuonnakin sijoittaa puoli miljardia euroa uusiin uusiutuvan ja hajakeskitetyn energiatuotannon ja -jakelun hankkeisiinsa.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    3. 3

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    4. 4

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    5. 5

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    6. 6

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    7. 7

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    8. 8

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    9. 9

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    10. 10

      Taksien hintakilpailu käynnistyy ensi yönä – katso tästä eri taksiyhtiöiden hinnat isoissa kaupungeissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    3. 3

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    4. 4

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    5. 5

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    6. 6

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    7. 7

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    8. 8

      Korvaako matkavakuutus vatsataudin tai ylibuukkauksen vuoksi pilalle menneen loman? Nämä asiat ovat suomalaisille epäselviä

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    2. 2

      Vuokraisännän ja vuokralaisen suhde muuttui intiimiksi – 36 vuoden ikäero alkoi ahdistaa ja poiki rajun riidan

    3. 3

      10 000 euron nosto ei onnistunut noin vain – HS: 83-vuotias nainen hämmästyi pankissa asioidessaan

    4. 4

      Listeriavaara piinaa yhä kauppoja – Lidliltä laaja ilmoitus takaisinvedettävistä tuotteista

    5. 5

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    6. 6

      MT: Sanna Kiisken muumikahvilasta tehtiin Ruotsissa rikosilmoitus – omistajat ilmiriidassa keskenään

    7. 7

      Epämääräisen muotoisesta parkkiruudusta koitui valtava riita – ostajan niskaan jättikulut

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Onko Lauri Salovaaran miljoonapotti höttöä? ”Totta kai noinkin vanhakantaisesti voi ajatella”

    10. 10

      Veikkaus: Tällaisia ovat suomalaiset noutaessaan jättipottia

    11. Näytä lisää