Miksi E.on jätti Fennovoiman – ja ydinvoiman?

Julkaistu:

Näkökulma
Miksi saksalainen energiajätti E.on jätti Fennovoiman ja luopui ydinvoimahankkeestaan Suomessa? Yhtiö on nyt Saksassakin jättämässä aikansa eläneet energiabisnekset sivuraiteelle, omaksi roskapankin tapaiseksi tytäryhtiökseen ja siirtymässä uusien energiapalvelujen maailmaan.


Vastakkaiset maailmat: Saksa hyvästelee hiiltä, kaasua ja ydinvoimaa ja satsaa nyt uusiutuvaa energiaa hyödyntävään hajakeskitettyyn ja paikallista taloutta vahvistavaan energiajärjestelmään. Suomessa taas on jääty roikkumaan keskusjohtoisessa energiahuollossa – ja ulkoisessa riippuvuudessa.

Suomessa vain ei ole vielä oikein haluttu käsittää Saksan ratkaisuja. Ehkä myös on tarjoiltu tahallisia väärinkäsityksiä peittämään oman energiapolitiikan takaperoisuutta. Saksassa ei ole kysymys vain nykyisistä markkinoista hintoineen ja subventioineen, vaan tulevaisuuden haasteista ja optioista.

Avainsana on käyttöliittymä. Kun Johannes Theyssen, E.onin johtaja, puhuu siitä, hänen silmänsä kuulemma kirkastuvat. Sillä hallinnoidaan älykästä verkkoa, jonka kautta johdatetaan energian lisäksi myös viestintäpalveluja. Verkon kautta kuluttajat voivat hyödyntää ja jaella myös itse tuottamaansa ja lataamaansa energiaa.

E.on kiirehtii nyt paaluttamaan paikkojaan tässä uudessa ja todella nopeasti kehittyvässä energiataloudessa. Sillä on kiire, koska se ja muut keskitetyn energiajakelun monopolistiset konsernit ovat koko ajan menettäneet asiakkaita ja asemiaan kunnallisille sekä pienemmille, mutta nokkelammille ja vikkelämmille kilpailijoilleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomessa on voitu vielä vähätellä uudistuvan energian vähän yli viidenneksen osuuden merkitystä Saksassa. E.on ei ole voinut. Jo tämä määrä on laskenut Euroopan EEX-sähköpörssissä Leipzigissa sähkön hintaa, varsinkin sen puolenpäivän kulutus- ja hintapiikin aikoihin, niin että se on jo sattunut siihen pahasti.

Sähkön ylitarjonta on tehnyt monista E.oninkin voimaloista kannattamattomia ja yhtiö on suunnitellut jo niiden sulkemista. Toisaalta energiajätin ydinvoimaloilla on enää korkeintaan 6 vuotta aikaa toimia rahasampoina – ennen kuin viimeinenkin on suljettava. Ja niiden voitoista on koko ajan varattava rahaa niiden alasajoon.

E.on on nyt keksinyt ratkaisun selvitä riippakivistään, ilman että ne rasittaisivat keskittymistä uusiin ja kannattavampiin bisneksiin: Konserni jaetaan kahtia periaatteella, jota täällä on luonnehdittu sanoilla E.on ja E.off. Aikansa eläneet ydinvoima, hiili ja kaasu ulkoistetaan ensin ja ajetaan sitten hissukseen alas tai myydään pois.

Hajakeskitetysti tuotettu, tuotteistettu, markkinoitu ja jaeltu uusiutuva energia taas tulee muodostamaan Saksan suurimman energiakonsernin ydintoiminnan. Sitä jää pyörittämään kaksi kolmasosaa nykyisistä työntekijöistä, kun taas vanhoista toiminnoista jää vastaamaan niille perustettavassa omassa yhtiössään 20 000 työntekijää.

E.onin siirtyminen uusiutuvaan energiaan on rohkea veto, varsinkin kun se ei johdu sen subventioista. Ne tulevat sitä paitsi koko ajan supistumaan ja kilpailu alalla kovenemaan. Ero on valtava vanhaan tilanteeseen, jossa ydinvoima oli sille sen alueellisen monopolin kautta varsinainen rahasampo.

Todellinen subventiosyöppö on ollut koko ajan monin epäsuorin tavoin tuettu ydinvoima. Sen todellisista kustannuksista on tavattu jättää pois erilaiset riskit, niin onnettomuudet kuin terrorismin vaarakin, joita vakuutusyhtiöt eivät ole olleet valmiita kantamaan mihinkään hintaan.

Läpi sormien on katsottu myös niiden alasajon kustannuksia. Saksan valtio on tosin vaatinut energiayhtiöitä varaamaan pääomaa ydinreaktoreidensa purkuun ja niiden ongelmajätteen jälkihoitoon. Jos ja kun ne eivät saakaan tätä varten kylliksi varoja kasaan, ei ole vaikea arvata, kenelle lasku sitten lankeaa.

Itse asiassa E.onin suunnitelma jakautua kahdeksi, painolastista vapautetuksi elinkelpoiseksi ja riippakiviä edelleen hinaavaksi yritykseksi on julkisuudessa nähty roskapankkia muistuttavana temppuna: julkiset saatavat ja velvoitteet siirretään firmalle, joka myöhemmin todennäköisesti osoittautuu maksukyvyttömäksi.

Toisaalta E.onin ratkaisua on kiitetty strategisesti oikeana vetona. Se on uskaltautunut alan ensimmäisenä dinosauruksena luomaan nahkansa ja panemaan yrityskulttuurinsa täysin uusiksi. Se ei ollut vielä näin pitkällä, kun se 2012 jätti Fennovoiman, mutta oli varmasti alkanut jo hahmottaa uutta strategiaansa.

Suomessa sen perinteistä toimintatapaa olisi tosin tukenut uskomattoman mahtava lobby, jolle kysymykset uudesta energiajärjestelmästä olivat täysin vieraita. Saksassa moinen sokeus taas oli ollut jo kauan aikaa mahdotonta. Tänne oli jo pidempään luotu internetin tapaista energiaverkkoa, mikä edistää kilpailua, innovaatioita, työpaikkoja ja turvallisuutta.

E.on halusi pysyä kehityksessä mukana. Se on nyt ensimmäisenä energiajättinä sitoutunut täysin ja nikottelematta Saksan energiapoliittisen käänteen, Energiewenden, toteuttamiseen. Se aikoo ensi vuonnakin sijoittaa puoli miljardia euroa uusiin uusiutuvan ja hajakeskitetyn energiatuotannon ja -jakelun hankkeisiinsa.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    2. 2

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    3. 3

      Koboltti on nyt ennätyksellisen kallista – hinta liki kolminkertaistui kahdessa vuodessa

    4. 4

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    5. 5

      Hoiva-alalle tulossa kolme lakkoa: työriita iskisi satoihin toimipisteisiin

    6. 6

      NYT: Kryptorikkaiden uusi uhka ympäri maailmaa – rikolliset kaappaavat ja vaativat virtuaalirahaa

    7. 7

      Suomen tulli takavarikoinut liki 2 000 bitcoinia – mutta mitä niille tehdään?

    8. 8

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    9. 9

      Osakas häiritsi remonttia – taloyhtiö turvautui äärimmäiseen keinoon: huoneisto haltuun ja riitapukarille 40 000 euron lasku

    10. 10

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    2. 2

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    3. 3

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    4. 4

      Osakas häiritsi remonttia – taloyhtiö turvautui äärimmäiseen keinoon: huoneisto haltuun ja riitapukarille 40 000 euron lasku

    5. 5

      Aktiivimallin ensimmäinen leikkuri lähestyy: 5 tapaa välttää tuen vähennys

    6. 6

      Hoiva-alalle tulossa kolme lakkoa: työriita iskisi satoihin toimipisteisiin

    7. 7

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    8. 8

      Menestynyt hävikkiruokayritys paljastui kopioksi – perustaja tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisesta

    9. 9

      Suomen tulli takavarikoinut liki 2 000 bitcoinia – mutta mitä niille tehdään?

    10. 10

      ”Yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    2. 2

      Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    10. 10

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    11. Näytä lisää