Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on levinnyt suurimmilleen kolmeenkymmeneen vuoteen useimmissa OECD:n jäsenmaissa. Nykyisin rikkain kymmenesosa väestöstä ansaitsee 9,5-kertaisesti sen, minkä köyhin kymmenys. Vielä 1980-luvulla suhdeluku oli seitsemän.
Tiedot käyvät ilmi taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tänään julkistamasta raportista.
Kuilua on leventänyt se, että varakkaimpien tulot ovat kasvaneet varsin nopeasti samaan aikaan, kun alempien kymmenysten tulot ovat hyvinä vuosina kasvaneet vain hitaasti ja huonoina vuosina jopa laskeneet.
Kuilu levenee, talous kärsii
Tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. Tämä johtuu siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa.
Vastaavasti paremmassa asemassa olevien tietoihin ja taitoihin tuloerojen kasvulla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Näin yhteiskunta jättää jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä menettäen talouskasvuaan.
Tuloeroja kuvataan yleisesti Gini-kertoimella, jonka suurin arvo on yksi ja pienin arvo nolla. Nollassa kaikkien tulot ovat yhtä suuret, kun ykkösessä yksi henkilö saa kaikki tulot. OECD-maissa Gini-kerroin oli 1980-luvun puolivälissä keskimäärin 0,29 nousten 2010-luvun alkuvuosina kolme pistettä 0,32:een.
Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa, missä kaikissa Gini-kerroin on noussut yli viisi pistettä. OECD:n laskujen mukaan se tarkoittaa, että Suomi on menettänyt yhdeksän prosenttiyksikköä talouskasvustaan.
Keskiluokka ei ole turvassa
Suuret tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Sen vuoksi päättäjien pitää kohdistaa huomionsa heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin väestöstä. Tässä ryhmässä on mukana haavoittuvainen alempi keskiluokka. Se on vaarassa jäädä paitsi kasvun eduista eikä silloin osallistu kasvun tuottamiseenkaan.
OECD:n mukaan köyhyysohjelmien lisäksi tarvitaan kaikille saatavilla olevaa korkealaatuista koulutusta ja terveydenhoitoa.
Järjestö korostaa lisäksi, että tuloeroihin puuttuminen verotuksella ja tulonsiirroilla ei haittaa talouskasvua, mikäli toimet on hyvin suunniteltu ja toteutettu.
(Oikaisu 13.12.2014: OECD arvioi tuloerojen syöneen Suomen talouskasvusta lähes yhdeksän prosenttiyksikköä, eikä kymmenystä, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.)
