Suomen ja Venäjän ydinenergiasopimukselle aikalisä – syynä Fortum?

Julkaistu: , Päivitetty:

Professori Peter Lundin mukaan viivästyksen syy saattaa olla Fortumin aikeet tulla Fennovoiman omistajaksi.


Suomen ja Venäjän ydinenergiaa koskevan puitesopimuksen piti olla napin painamista vaille valmiina eduskunnassa, kun sopimuksesta syntynyt jääviyskeskustelu laantui. Marraskuussa ratifioitavaksi aiottu sopimus on kuitenkin jumittanut ensin oikeusministeriössä ja palautunut takaisin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.).

Työ -ja elinkeinoministeriö (TEM) on haluton kertomaan sopimuksen tilanteesta. Lokakuussa ja marraskuussa ministeriön teollisuusneuvos Herkko Plit arvioi eduskunnan käsittelyajaksi marraskuun, sitten joulukuun.

Marraskuussa Plit kertoi, että oikeusministeriön laintarkastuksessa on ollut ruuhkaa. Usean kyselyn jälkeen Plit kertoi, että sopimus on palautunut takaisin ministeriöön, koska "voimaanasettamisen lisäksi on kyse sopimuksen soveltamisesta".

– Ministeri Vapaavuori haluaa vielä tarkistaa sopimuksen soveltamiseen liittyviä asioita ennen kuin asia viedään valtioneuvoston esittelyyn, Plit sanoi Taloussanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

TEM:n mukaan mitään epäselviä kohtia tai lakimuutosta vaativaa sopimus ei sisällä, mutta se haluttiin tuplavarmistaa aiemman mediahuomionsa takia. Valtiosopimus lykkääntyy siten ensi vuoden puolelle.

Venkoilun syynä Fortum?

Vapaavuori allekirjoitti yhteistyösopimuksen Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin kanssa helmikuussa. Rosatom omistaa ydinvoimalaa suunnittelevasta Fennovoimasta noin kolmasosan. Tiistaina energiayhtiö Fortum kertoi lähtevänsä mahdollisesti Fennovoiman omistajaksi.

Fortumin Fennovoima-neuvotteluiden alkamisesta ei ole tietoa, mutta toimitusjohtaja Tapio Kuulan mukaan kyse on pitempikestoisesta prosessista.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sanoo, että Fortum-Rosatom-yhteistyötä on kehitetty jo pidempään. Yksityiskohtia tuntematta Lund arvelee, että valtiosopimuksen ratifioinnin aikalisä voi liittyä juuri Fortumiin.

– TEM:ssäkin on tiedetty Fortumin aikeista.

Ministeriössä on haluttu viedä eduskunnan huominen Fennovoima-äänestys päätökseen ilman poliittista kytkentää, ja vasta sen jälkeen ratifioida valtiosopimus, Lund uskoo. Lisäksi Fortumin asema tuottanee juridisia tulkintoja, jotka on katsottava huolella läpi.

– Fortum on pörssiyhtiö, valtio enemmistöosakkaana ja puitesopimuksen osapuolena, jonka piiriin Fortum tulee Rosatom-yhteistyön kautta.

Suomen toiminta ihmetyttää

Juuri Brysselistä palanneen Lundin mukaan useampi korkean tason poliittinen EU-päättäjä pitää Suomen toimintaa ydinenergiasopimuksissa erikoisena.

– Sieltä [Brysselistä] tulee tulkintaa, että Suomi on lipsumassa idän puolelle, uusi raja menee Pohjanlahdella.

Sinänsä Lundin mukaan on Suomen edun mukaista tehdä teknillis-tieteellistä ydinenergiayhteistyötä Venäjän kanssa. Suomen pitää tietää, mitä Suomenlahden eteläpuolella Sosnovyi Borissa tai Pietarin reaktoreissa tapahtuu. Vastaavia puitesopimuksia on muidenkin maiden välillä.

Mutta kun sopimukseen liittyy reaktoreiden yhteistä kehittämistä ja Fortum on mukana, se voidaan tulkita aika vahvasti Euroopassa, Lund sanoo.

"Toimintamallit menneiltä vuosikymmeniltä"

Uusiutuvan energian puolestapuhujana tunnetun Lundin mukaan prosessista on puuttunut "avoimuus ja läpinäkyvyys". Britanniassa ydinenergiapäätös syntyi siistimmin. Suomessa aihe on herkkä, geopoliittisia ulottuvuuksia on paljon. Energiapiirit ovat myös pienet: TEM:n ydinenergiasopimusten vetäjä Plit on entinen Fortumin ja TVO:n ydinvoimajohtaja.

– Tässä tullaan kysymykseen poliittisesta kulttuurista, josta olemme halunneet päästä eroon. 1970–1980-lukujen toimintamallit kumpuavat tässä kyllä esiin.

Lundin mukaan takana on halu saada energiapoliittinen punnerrus valmiiksi ennen vaaleja. Solidiumia ei enää voitu käyttää, koska se on niin kiinni Talvivaarassa, joten Fortum jäi "ainoaksi käsikassaraksi". Toisaalta yhtiöllä on jätti-investoinnit Venäjällä. Kuulan mukaan kyseessä on "win-win-tilanne" kaikille osapuolille.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kunnanjohtajat vaihtuvat villiä vauhtia Vimpelissä – nyt puikkoihin astuu sotilas Sami, 28

    2. 2

      Kalasataman kerrostalon tuleva asukas vesivahingosta HS:lle: ”Alkaa pelottaa, miten firma selviää kaikesta”

    3. 3

      Suomalaisyritys opettaa kiinalaislapsia epäonnistumaan – ”Kun minä olin lapsi, meidän piti oppia”

    4. 4

      Oriola vajosi raskaasti tappiolle – aloittaa 20 miljoonan euron säästöohjelman

    5. 5

      Epäselvyys talouden suunnasta tuo epävarmuutta markkinoille

    6. 6

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    7. 7

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    8. 8

      ”Ei ulosottomies helposti ryhdy 1 000–2 000 euron lainasta asuntoa realisoimaan”

    9. 9

      21-vuotiaana Julius keksi omaperäisen konstin saada kesätöitä ja se toimi – näin hänellä sujuvat bisnekset nyt

    10. 10

      1000 ammatin palkat – katso pärjäätkö vertailussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kunnanjohtajat vaihtuvat villiä vauhtia Vimpelissä – nyt puikkoihin astuu sotilas Sami, 28

    2. 2

      Kalasataman kerrostalon tuleva asukas vesivahingosta HS:lle: ”Alkaa pelottaa, miten firma selviää kaikesta”

    3. 3

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    4. 4

      Suomalaisyritys opettaa kiinalaislapsia epäonnistumaan – ”Kun minä olin lapsi, meidän piti oppia”

    5. 5

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    6. 6

      21-vuotiaana Julius keksi omaperäisen konstin saada kesätöitä ja se toimi – näin hänellä sujuvat bisnekset nyt

    7. 7

      Oriola vajosi raskaasti tappiolle – aloittaa 20 miljoonan euron säästöohjelman

    8. 8

      ”Ei ulosottomies helposti ryhdy 1 000–2 000 euron lainasta asuntoa realisoimaan”

    9. 9

      Epäselvyys talouden suunnasta tuo epävarmuutta markkinoille

    10. 10

      Tällainen on kohutun Aurora Lainan kiistelty esikuva – teki perustajastaan miljardööriin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    5. 5

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    6. 6

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    7. 7

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    8. 8

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää