Vanhoja toimistoja muutetaan asunnoiksi Helsingissä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Toimistoon asumaan? No ainakin yöksi

Helsingin asuntopulaa yritetään helpottaa muuttamalla toimistoina palvelleita taloja asunnoiksi. Sopivia rakennuksia olisi tarjolla enemmänkin, eikä muutostöissä tarvitse edes rajoittua toimistoihin.

4.12.2014 6:01 | Päivitetty 3.12.2014 16:11

Mitä tehdä miljoonalle neliömetrille tyhjiä toimistoja, jotka ovat tyhjillään Helsingissä? Monia niistä on muutettu asunnoiksi. Ja jäljellä on vielä monta lisää.

Kodeiksi sopivan toimiston tai muun liiketilan määrää on vaikea arvioida, mutta sitä olisi joka tapauksessa merkittävästi, Kiinteistötalouden instituutin KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva sanoo.

Sijainnin täytyy vain olla sellainen, että sinne halutaan muuttaa. Ja pohjan järkevä, eli ikkunoiden ja rappukäytävien sopivassa kohtaa.

Eniten muutoksia on tehty Helsingin kantakaupungin vanhoihin kivitaloihin. Itse asiassa moni niistä on alun perinkin 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa rakennettu asunnoiksi ja otettu toimistokäyttöön vasta myöhemmin. Niiden remontointikin on helpompaa, kun pohja on sopiva.

Tällaisia on paljon esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja sen ympäristössä.

Toimistoksi rakennettu kelpaa harvoin

Remontit ovat joka tapauksessa isoja, mutta todennäköisesti on silti helpompaa remontoida kuin rakentaa kokonaan uusia koteja.

– Niihin tehdään täydellinen peruskorjaus, mutta mitenkään erityisen kalliiksi se ei tule, sanoo korjausrakentamisesta vastaava johtaja Kalevi Stenman Lemminkäisestä.

Keskustassa muutoksia puoltaa luonnollisesti myös se, että vapaita tontteja kokonaan uusille asunnoille on vähän.

Toimistokäyttöön alun perinkin rakennettuja taloja on muutettu asunnoiksi paljon vähemmän. Ne ovat yleensä kehnompia sekä pohjaltaan että sijainniltaan. KTI:n Hanna Kaleva muistaa runsaat kymmenen tapausta vajaan vuosikymmenen ajalta.

Tai ehkä vanhaan tehtaaseen

Keskusta-alueen taloja kannattaa muuttaa, koska ne ovat arvokkaita. Eli vaikka korjauskustannukset ovat korkeita, niin ovat myös asuntojen myyntihinnat.

Asuntopulaa helpottaisi kaiketi eniten pienten ja edullisten asuntojen rakentaminen. Mutta toki kalliitkin lisäävät tarjontaa ja helpottavat tilannetta.

Pieniä ja edullisia ensiasuntoja voisi rakentaa vaikka liiketiloihin teollisuusalueiden reunamille, Lemminkäisen Kalevi Stenman visioi. Ei siis keskelle teollisuusaluetta vaan puolityhjän toimistoalueen ja asuinalueen reunoille, mikä vaatisi sekin kaupungilta joustamista kaavoituksessa.

Sopivia kohteita voisi löytyä ainakin Pitäjänmäestä ja Herttoniemestä, joissa on 1950–1960-luvun teollisuuskiinteistöjä. Hyvä esimerkki on Pitäjänmäellä vanhaan radiotehtaaseen tehty asuintalo.

– Niistä saattaisi saada ihan kivojakin asuntoja. Niissä on omaa sielua, Stenman sanoo.

Mitä tehdä tyhjällä toimistolla

Tyhjää toimistoa on Helsingissä noin miljoona neliömetriä, eli 12 prosenttia kaikesta tarjolla olevasta toimistotilasta. Normaalina vajaakäyttönä pidetään 5–7 prosenttia, KTI:n Hanna Kaleva kertoo. Jonkin verranhan täytyy olla vapaana, että alalla olisi valinnanvaraa ja kilpailua.

Nykyinen 12 prosenttia on kuitenkin paljon. Ja vaikka nousukausi lisäisikin toimitilojen tarvetta, kaikki se ei tule silloinkaan täyttymään.

– On selvää, että iso osa tyhjillään olevasta toimistotilakannasta ei tule koskaan täyttymään toimistotilakäytössä, Kaleva sanoo.

Kiinteistösijoitusyhtiö Technopoliksen sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Pasi Hiedanpää on samaa mieltä. 1960-luvun koppikonttorit tai 1970- ja 1980-lukujen avokonttorit ilmanvaihto-ongelmineen eivät useinkaan enää kelpaa yrityksille.

Selvää on myös, etteivät ne kaikki sovi asunnoiksi joko sijaintinsa tai teknisten ominaisuuksiensa vuoksi. Hotelliksi pohja sopii paremmin, ja niitä ollaan parhaillaan rakentamassa Aurataloon Tukholmankadulle, Teboilin vanhaan pääkonttoriin Bulevardille ja Helsingin Energian vanhaan toimitaloon Kasarmintorin kupeeseen. Lisäksi toimistot ovat taipuneet ainakin hoivakodeiksi ja palveluasunnoiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?