Ilmarisen Kiander: Hyvinvointivaltion purkaminen johtaa "negatiivisiin lottovoittoihin" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kiander: Hyvinvointivaltion purkaminen johtaa "negatiivisiin lottovoittoihin"

Vakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander varoittaa yksisilmäisen leikkauspolitiikan ja markkinaehtoistamisen kääntöpuolista tänään julkaistussa Hyvinvointitalous-kirjassa.

6.11.2014 12:27 | Päivitetty 6.11.2014 16:04

Vanhan kliseen mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen. Jaakko Kianderin mukaan kyse on ollut pikemminkin siitä, että arjen vastoinkäymiset, kuten työttömyys ja sairastuminen eivät ole Suomessa "negatiivisia lottovoittoja". 

Markkinaehtoisessa hyvinvointimallissa enemmistö pärjää, mutta turvaverkkojen purkaminen tekee elämästä epävarmaa. 

Markkinaehtoisessa mallissa esimerkiksi onnettomuus tai tapaturma voi kertaheitolla romahduttaa perheen talouden ja etenkin pienituloiselle tekee tiukkaa suunnitella talouttaan. Terveydenhuollon, lasten koulutuksen ja vanhuuden toimeentulon maksaminen kokonaan omasta pussista ajaisi monet ahtaalle.

Epävarmuuden kasvulla on kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä se voi johtaa ylisäästämiseen, mikä haittaa talouden dynamiikkaa. Markkinaehtoistuminen voi johtaa Kianderin mukaan pitkällä aikavälillä hyvinvointi- ja varallisuuserojen lisääntymiseen, jolloin vaarana on uudenlainen luokkayhteiskunta.

Lisäksi Kiander kyseenalaistaa yleisen käsityksen matalien tuloerojen, korkeiden verojen ja kattavan sosiaaliturvan taloudellista toimeliaisuutta rapauttavasta vaikutuksesta. Hyvinvointivaltioita on yhdistänyt pikemminkin korkea työllisyysaste.

Kakku ja mitense jaetaan

Perinteisen näkemyksen mukaan taloudessa on kyse yhteisen kakun kasvattamisesta, kun taas hyvinvointivaltio vaikuttaa kakun jakamiseen.

Talouden ensisijaisuutta korostavissa puheenvuoroissa muistutetaan, kuinka ennen jakamista pitää olla jotain jaettavaa. Monen Hyvinvointitalous-kirjan kirjoittajan mukaan jakoperusteilla vaikutetaan kuitenkin myös kakun kokoon.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas haluaisikin palauttaa investointinäkökulman hyvinvointikeskusteluun. Lyhyellä tähtäimellä kalliilta vaikuttavat hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä.

Suomalaisen sosiaalipolitiikan isä Pekka Kuusikin halusi saada Juutas Käkriäisen pois uuninpankolta yhteiskuntaa rakentamaan. Tänä päivänä puhutaan syrjäytymisesta ja sen estämisestä.

Hyvinvoiva kansa on kilpailukykyinenKirjassa tunnistetaan hyvinvointivaltion keskeiseksi ongelmaksi se, että markkinat ovat globaalit, mutta hyvinvointivaltion keinot edelleen pitkälti kansallisia.

Tältä osin kirjan teemat liittyvät myös kansallisesta kilpailukyvystä käytävään keskusteluun, ja monet kirjoittajista nostavat hyvinvointivaltion keskeiseksi suomalaisen talouden menestystekijäksi.

Kuitenkin Björn Wahlroosin mukaan Suomi on rapauttanut kilpailukykynsä, mutta kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme edelleen hyvin. Miten kilpailukyky voi olla samaan aikaan surkea ja erinomainen?

Ehkä kysymys on erilaisista aikaväleistä ja mittakaavaeroista. Yksittäisen investoinnin kannalta Suomen korkea verotus saattaa näyttää ongelmalliselta. Suomen menestys kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa on perustunut koulutustasoon, instituutioiden toimivuuteen ja vähäiseen korruptioon.

Näihin pitkän tähtäimen kilpailukykyseikkoihin hyvinvointivaltion rampauttaminen tekee useiden kirjoittajien mukaan loven. Leikkaushuumassa tulisi muistaa, että samalla sahataan oksaa myös keskeisiltä talouden menestystekijöiltä.

Oikaisu 6.11. klo 16.05: Korjattu Jussi Ahokkaan titteli Sosten pääekonomistiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?