Vuorotteluvapaiden lakimuutos johti kyselyrumbaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pian vuorotteluvapaalle – nyt kun vielä pääsee

Vuorotteluvapaalle jää loppuvuonna paljon porukkaa, valtaosa naisia. Muutamilla aloilla vapaille ei kuitenkaan pötkitä tuosta vaan.

31.10.2014 6:01 | Päivitetty 31.10.2014 9:47

Puhelin on pirissyt ahkerasti kesän ja syksyn aikana työttömyyskassoissa: Työntekijät miettivät vuorotteluvapaalle jäämistä ja uuden lain tiukentuneita ehtoja.

Syyskuussa vuorotteluvapaalle jäi lähes neljännes enemmän työntekijöitä kuin vuotta aiemmin. Elokuussa määrä kasvoi kolmanneksen viimevuotisesta, työ- ja elinkeinoministeriön kokoama tilasto osoittaa.

Syyskuussa vuorotteluvapaalle jääneistä 1 300 työntekijästä naisia oli 900. Heistä noin 600 oli julkishallinnon ja terveydenhuollon työntekijöitä. Päiväkotien väki ja sairaanhoitajat käyttävät vapaita eniten. Myös palvelu- ja myyntityötä tekevät naiset jäävät vapaille melko paljon.

Buumin syynä on lakimuutos, joka tiukensi ehtoja syyskuun alussa. Vanhoilla säännöillä pääsee vapaille, jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen syyskuuta ja vapaa alkaa vuoden loppuun mennessä.

Vanhan mallin vuorotteluvapaille jääneiden lopullinen määrä selviää vasta alkuvuonna, kun viimeiset korvaushakemukset on lähetetty työttömyyskassoihin.

Työntekijät ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen, Akavan ja Tehyn työttömyyskassoihin kesällä ja syksyllä.

– Hakemuksien määrä on kasvanut yli 10 prosenttia ja maksettujen etuuksien määrä samaa tahtia, JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen kertoo.

Aktivoitumisesta päätellen määrät saattavat vielä kasvaa loppuvuonna, Koskinen arvioi.

Tehyn kassanjohtaja Markus Rantanen sanoo, että kyselyitä on tullut runsaasti, mutta vuorotteluvapaalle jäävien määrää on toistaiseksi vielä hankala arvioida.

Nämä ehdot muuttuivat

Suurimmat muutokset koskevat vapaan edellytyksenä olevan työhistorian pituutta, uutta yläikärajaa ja sijaisen edellytyksiä.

Vuorotteluvapaalle pääsee jatkossa vasta, kun on ollut 16 vuotta töissä. Aiemmin raja oli 10 vuotta. Uutta on myös yläikäraja ja se, että vapaajaksojen vähimmäispituus nousee 100 kalenteripäivään.

Sijaiseksi palkattavalta työttömältä työnhakijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuuden alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

"Suuri huolivaikutuksista"

Terveysaloilla muutoksen vaikutusta vaimentaa se, että sijaispula rajoittaa vapaiden käyttöä. Halukkaita olisi paljon, mutta ehdot täyttäviä sijaisia ei. Hakemukset ovat jo pitkään kasvaneet 5–10 prosentin vuositahtia.

– Suurin piirtein saman verran jää ensi vuonna vapaalle kuin ennenkin. Ketkä työntekijäryhmät pääsevät, siihen vaikuttaa lähinnä sijaisten saatavuus, Tehyn Markus Rantanen sanoo.  

Tehyläisiin työssäoloajan nosto ei vaikuta suuresti, sillä 80 prosentilla vapaiden käyttäjistä työhistoriaa on jo yli kaksikymmentä vuotta. Vapaalle jäävät tyypillisesti yli 50-vuotiaat naiset.

– Meillä JHL:ssä, jossa vuorotteluvapaita paljon käytetään, on suuri pelko, että uudistus heikentää vapaiden käyttöä, Pasi Koskinen sanoo.

Akavan lakimies Paula Ilveskiven mukaan opettajille löytynee helpommin sijaisia, koska jo kahden kesän työttömyys täyttää vuorotteluvapaan sijaisen ehdot.

Takaisin neuvottelu-pöytään?

Työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkasti. Järjestöjen näkemys on, että uudistusta voidaan tarkastella uudestaan, jos vaikutukset ovat hyvin kielteisiä.

Akava pelkää, että säästöt kostautuvat myöhemmin sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeiden nousuna. Järjestöt näkevät muutoksen myös heikentävän tasa-arvoa.

– Uudistus heikentää erityisesti naisten pääsyä työmarkkinoille, koska vuorotteluvapaiden sijaisuuksia ovat tehneet erityisesti nuoret naiset, Paula Ilveskivi sanoo.

Helppoa ehtojen uudelleen löysääminen ei enää ole. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaisi vuorotteluvapaan kokonaan romukoppaan. EK:n mielestä järjestelmä on kallis, eikä edistä työurien pidentämistä.

Näin eri aloilla käytetään vuorotteluvapaita Vuorotteluvapaalle jääneiden lukumäärä kuukausittain

Toimialat* 2014 syyskuu  2013 Syskuu   YhteensäMiehetNaisetYhteensäMiehetNaiset 13164049121014314700Maa- ja metsätalous1477871Kaivosala220220Teollisuus1551055015710948Sähkö- kaasu lämpöhuolto32112111Vesi-, viemäri- ja jätehuolto321211Rakentaminen1385440Tukku- ja vähittäiskauppa783048461135Kuljetus ja varastointi523616302010Majoitus- ja ravitseminen2962314311ICT3417171789Rahoitus- ja vakuutustoiminta3132833231Kiinteistöala8171046Ammatillinen, tieteellinen, tekn. toiminta35122318810Hallinto- ja tukipalvelut1055808Julkinen hallinto46210236034974275Koulutus692247622438Terveys ja sosiaalipalvelut2602923121315198Taiteet, viihde ja virkistys1239532 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?