Lämpöpumppujen yleistyessä kuluttaja voittaa

Lämpöpumppujen käyttö on runsastunut Suomessa vauhdilla.

– Jo tätä nykyä lämpöpumpuilla tuotetaan yhden Loviisan ydinvoimalayksikön tuotantoa vastaava määrä energiaa, sanoi puheenjohtaja Erkki Kari-Koskinen Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpusta tänään yhdistyksen juhlaseminaarissa.

Yhdistys arvioi uudessa skenaariossaan, että seuraavan viidentoista vuoden aikana Suomessa investoitaisiin yhteensä 12 miljardia euroa lämpöpumppuihin. Tämä tarkoittaisi sitä, että lämpöpumpuilla voitaisiin vuonna 2030 tuottaa 15 terawattituntia energiaa nettona. Nykyään määrä on noin viisi terawattituntia.

Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että tähän päästäisiin lisäämällä nykyisiä myyntimääriä. Viime vuosina käyttöönotettujen lämpöpumppujen määrä on lisääntynyt 60 000:lla vuosittain. Iso mahdollisuus on hänen mukaansa öljylämmityskattiloiden korvaaminen maalämpöpumpuilla.

– Suomessa on 200 000 öljylämmitteistä taloa. Jo nykyisin 7000 näistä siirtyy vuosittain maalämpöön. Uskon, että ennen vuotta 2030 ne ovat kaikki siirtyneet maalämpöön, Vuorinen sanoo.

Luvassa pienemmät
päästöt

Yhdistys on selvityttänyt konsulttiyhtiö Gaialla, mitä lämpöpumppujen määrän kasvu ja niillä tuotetun energian kolminkertaistuminen vuoteen 2030 tarkoittaisi Suomessa.

Selvityksen mukaan vuotuinen energian kulutus rakennusten lämmitykseen vähenisi noin seitsemän terawattituntia, koska etenkin fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenisi.

– Vaikutus hiilidioksidipäästöihin olisi selvä, noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa eli neljäsosa Suomen vuoden 2020 5,2 miljoonan tonnin päästötavoitteesta päästökauppasektorin ulkopuolisille toimialoille, sanoo Gaian vanhempi asiantuntija Ville Karttunen.

Tuontienergia
vähenisi

Vaikutus energian käyttäjien kustannuksiin olisi selvä. Nykyään yritykset ja kuluttajat maksavat noin viisi miljardia euroa vuodessa kustannuksia lämmitysenergiastaan. Lämpöpumppujen lisääntyminen skenaarion mukaisesti toisi Gaian mukaan 260 miljoonan euron säästöt. Kuluissa on otettu huomioon investointien pääomakustannukset sekä käyttö- ja kunnossapitokulut.


Myös kauppataseen alijäämä pienenisi, kun tuontienergian määrä vähenisi.

– Alijäämä supistuisi noin 180 miljoonalla eurolla, Karttunen sanoi.

Verottajan kannalta tilanne ei olisi yhtä hyödyllinen. Nykyiset noin 1,6 miljardin euron verotulot supistuivat laskelmien mukaan noin 200 miljoonalla eurolla. Lasku johtuisi etenkin valmisteverojen vähenemisestä.

Sen sijaan kunnat saattaisivat saada lisää verotuloja, koska lämpöpumppualan kohentunut työllisyys lisäisi tuloveroja. Gaia on arvioinut lisäyksen kymmeneksi miljoonaksi euroksi.

– Vaikutukset työllisyyteen olisivat noin 2800 henkilötyövuoden verran vuodessa, Karttunen selvitti.