Fivan Tuominen tekee pesäeroa aiempiin stressitesteihin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tällä kertaa ei testattu "höttöpääomaa"

Julkaistu: 26.10.2014 17:19, Päivitetty 27.10.2014 8:30

Suomalaiskuluttajille euroalueen pankkien syynäminen ei tuo juuri muutoksia, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoo.

Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen mielestä euroalueen pankkien tasetarkasteluun ja stressitesteihin voidaan olla "tyytyväisiä". Euroopan keskuspankin (EKP) ja pankkiviranomaisen (EBA) vajaan vuoden kestäneessä harjoituksessa uutta ja tärkeintä oli tieto pankkien taseista, joita kaikki voivat halutessaan hyödyntää, hän sanoi tänään Finanssivalvonnan tiedotustilaisuudessa.

Samalla paljastui myös haavoittuvuuksia. Esimerkiksi ydinpääoma on määritetty eri maissa eri tavoin, mikä vaikeuttaa pankkien yhdenmukaista arviointia. Tuomisen mukaan ydinpääoman määritelmät pitäisi yhtenäistää euroalueella. Tosin suurin osa eroista poistuu siirtymäsääntöjen vuoksi vuoteen 2018 mennessä.

EKP:n tasetarkastelu oli ensimmäinen laatuaan, mutta stressitestit jo kolmannet finanssikriisin jälkeen. Aiemmat testit epäonnistuivat, ja Tuominen tekikin pesäeroa kahden aiemman ja uusimman testikierroksen välille. Tasetarkastelun vuoksi valvojat tiesivät tällä kertaa, missä kunnossa taseet todella ovat.

– Aikaisemmat harjoitukset saatettiin tehdä höttöpääoman päälle, Tuominen sanoi.

EKP:n tasetarkastelu tehtiin 130:lle euroalueen pankille, joista 25 reputti stressitestit. Näistä 12 on jo kattanut pääomavajeensa, ja lopuilta puuttuu vielä noin 9,5 miljardia euroa. Tästä pankkien pitää hankkia markkinoilta kuusi miljardia, kun ne ovat voineet tasemuutoksilla kattaa osan vajeesta.

Lisää pääomia tarvitsevilla pankeilla on kaksi viikkoa aikaa tehdä suunnitelma rahavajeen täyttämiseksi ja yhdeksän kuukautta aikaa kattaa vaje. Eniten reputtaneita pankkeja ja pääomantarvetta on Italiassa.

Danske menestyiparhaiten

Suomalaispankeista tasetarkastelussa mukana olivat Danske Bank, OP-Pohjola ja Nordea, joista Danske joutui tekemään vähiten muutoksia saamistensa arvostuksiin. Danskella tasetarkastelu heikensi ydinvakavaraisuutta 0,3 prosenttiyksikköä, kun Nordean ja OP:n vastaavat luvut olivat 0,4 ja 0,7 prosenttiyksikköä.

Danske Bank ei kirjannut tasetarkastelun seurauksena muutoksia lainkaan kotitalouksien luottoihin, toisin kuin Nordea ja OP-Pohjola. Myös yritysluotoissa arvonalennukset olivat pienemmät kuin pääkilpailijoilla. Toimitusjohtaja Risto Tornivaaran mukaan Dansken Bankin pienet muutokset kertovat pankin toimintatavoista ja hyvästä työstä.

– Ennakoimme asiat riittävän hyvin, Tornivaara sanoi Taloussanomille.

Keskimäärin suomalaispankkien järjestämättömien lainojen luokituksia muutettiin euroaluetta enemmän. Euroalueella keskimäärin uudelleenluokituksia tehtiin 12 prosentille velallisista, kun Suomessa lukema kohosi 19:ään.

Finanssivalvonnan riskienvalvonnan osastopäällikön Jyri Heleniuksen mukaan Suomen suhteellisesti suurempaa lukemaa selittää yhtenäiset järjestämättömien luottojen kriteerit, jotka olivat tiukemmat kuin Suomessa tähän asti käytetyt, sekä matala lähtötaso.

– Järjestämättömien saamisten määrät kasvoivat, ja jonkin verran tehtiin lisäkirjauksia niihin lainoihin, joista oli tehty jo arvonalennuksia, Helenius sanoi.

Tavallisten suomalaisten kannalta tasetarkastelu ja stressitestit eivät tuo juuri mitään uutta. Tuomisen mielestä suomalaiset kuluttajat voivat edelleen luottaa suomalaisiin pankkeihin.

– Tuskin, Tuominen vastasi tiedotustilaisuudessa, kun häneltä kysyttiin, muuttuuko mikään.

Sillä, onko uuden pankkikriisin mahdollisuus suljettu pois, Tuominen ei alkanut spekuloida. Hänen mukaansa tasetarkastelu ja stressitestit lisäävät läpinäkyvyyttä ja vahvistavat luottamusta euroalueen pankkeihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?