Bussiliikenne loppuu maaseudulla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Liikennöitsijä: Maaseudun bussiliikenne loppuu

Maaseudun bussiliikenteen tulevaisuus on karu. Koiviston Auton johtaja Antti Norrlin ennakoi, että se loppuu tyystin. Kuntaliiton insinöörin Silja Siltalan mukaan vastaisuudessa yhä useammalla kylällä kulkevat vain koulukyydit ja palvelulinjat.

24.10.2014 14:44 | Päivitetty 24.10.2014 14:44

Maaseudun linja-autoliikenteellä ei bussiyhtiö Koiviston Auton konsernijohtajan Antti Norrlinin mukaan ole enää toimintaedellytyksiä.

– Käytännössä se loppuu pikku hiljaa, hän sanoo.

Hän saa näkemykselleen tukea Kuntaliiton liikenneinsinööriltä Silja Siltalalta. Reittien karsiminen koskee Siltalan mukaan varsinkin isoja busseja.

– Tilanne on mennyt tähän suuntaan viimeiset 20 vuotta, hän huomauttaa.

Kunnissa pyritään järjestämään kutsubusseja ja muuta joukkoliikennettä ainakin niille, joille se lakisääteisesti kuuluu. Näitä ovat esimerkiksi koululaiset, vammaiset ja eräät muut vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien määrittelemät ryhmät.

Muun muassa vanhuksia varten yli 250 kunnassa on järjestetty palvelulinjoja.

– Normaalein voimin varustetun ihmisen kulkemista laki ei turvaa, Siltala huomauttaa.Kuntien ja valtion tukihupenee koko ajanMaaseudun bussiyhteyksiä näivettää Norrlinin mukaan pikavuoroyhtiöiden vapaa kilpailu ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailutukset.

Pitkänmatkan bussit kulkevat vastaisuudessakin, mutta reitit ja aikataulut hiotaan mahdollisimman kannattaviksi. Pääteitä huristavat pikavuorot eivät poikkea pikkuteille, eivätkä pysähdy joka kirkonkylässä.

Koska haja-asutusalueen maanteillä on vähän kyytiläisiä, lipputulot eivät riitä kattamaan kustannuksia ja liikennettä on tuettu julkisin varoin.

Heinäkuussa otettiin käyttöön EU-asetukseen perustuva joukkoliikenteen järjestämistavan muutos, joka vaatii kilpailuttamaan julkisilla varoilla ostettavan toiminnan.

Maaseudulla ely-keskukset ovat ostaneet palveluita, mutta Siltalan mukaan niiden tilanne on valtion ja kuntien kehnon talouden vuoksi tukala – ja välillä suorastaan säälittävä.

– Määrärahat ovat olleet suunnilleen samat kymmenen vuotta. Kun kustannukset nousevat, rahat eivät enää riitä kaikkeen entiseen ja palvelut väkisinkin heikkenevät.

"Maalla ei enääpärjää ilman autoa"

Siltalan mielestä pohjimmiltaan kyse autoistumisesta ja kysynnän vähyydestä. Kun ennen perheessä oli yksi auto, nykyisin niitä voi olla pari kolme.

– Maaseudulle ei koskaan saada niin hyviä palveluita, että julkinen liikenne löisi autoilun kätevyyden. Syyt ja seuraukset ovat kietoutuneet toisiinsa.

– Maalla ei enää pärjää ilman autoa, Norrlin huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?