Euro olikin ansa

Julkaistu:

Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn ehdottaa, että eurokriisin paras ratkaisu olisi velkojen osittainen anteeksianto ja kriisimaiden mahdollisuus erota tilapäisesti eurosta. Kaikki muut ratkaisut ovat vieläkin tuskallisempia.


Saksan eturivin ekonomisteihin kuuluva Sinn kuvailee teoksessaan The Euro Trap ( Euroansa), kuinka euro olikin kuin viritetty ansa sekä kriisiin ajautuneille maille että niiden vuoksi kasvuloukkuun jääneille velkaongelmattomillekin maille. Hänen mielestään euromaiden tulisi etsiä kriisille todellisia ratkaisuja eikä pelkästään peitellä ongelmia antamalla keskuspankin painaa lisää rahaa.

Kriisimaat saavat luottoja vain keskuspankilta, mutta ne maksavat niillä ostojaan vahvoista euromaista, joihin pakenee myös muuta pääomaa kriisimaista.

– Tämä on vaarallinen tie, joka vain lisää epätasapainoa euroalueella, Sinn sanoo.

Hän ehdottaa rajuja ratkaisuja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Meidän pitäisi antaa osa veloista anteeksi. Meidän pitäisi myös pohtia, voitaisiinko valuuttaliitosta tehdä nykyistä joustavampi. Voisimme luoda toimia, joilla kriisimaa saa tilapäisesti erota eurosta, laittaa taloutensa kuntoon oman valuutan turvin ja sitten liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla, Sinn ehdottaa.

Hänen mukaansa tilapäisessä tehohoidossa olevan euromaan tulisi säilyttää paikkansa euroalueen päättävissä elimissä, jotta sen aikomus liittyä takaisin olisi uskottava.

– Jos rakenneongelmia ei korjata ripeästi, tuhoamme kokonaisen sukupolven mahdollisuudet ainakin Espanjassa ja Kreikassa.

Molemmissa maissa yli puolet työvoimaan kuuluvista alle 25-vuotiaista on työttömänä.

Velkojen osittaisen anteeksiannon ja tilapäisen tehohoidon hintana euroalueen tulisi palauttaa velkavastuu kullekin velanottajalle – olivatpa nämä sitten valtioita, kuntia tai pankkeja – itselleen.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että heikossa jamassa oleva maa tai pankki saa rahoitusta vakaan maan kanssa samoin ehdoin, koska tuo vakaa maa on velan takuumiehenä.

Euroansa syntyi, kun eteläisen periferian euromaat saivat velkaa yhtä edullisesti kuin niitä vakaammat pohjoiset maat. Ne lainasivat ja lainasivat. Sitten hinnat ja palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei juuri kasvanut. Kun Itä-Euroopan halvan työvoiman maat liittyivät EU:hun, europeriferia menetti kilpailukykynsä.

Kaikki ratkaisut
tuskallisia


Sinn puolustelee ajatustaan velkojen anteeksiannosta ja tilapäisestä euroerosta sillä, että kaikki muut tulevaisuudenskenaariot ovat vieläkin ikävämpiä. Jos euroalue jatkaa nykyisellä tiellä, eteläiset euromaat ovat pysyvästi kilpailukyvyttömiä.

– Toinen keino olisi periferian devalvoituminen sisäisin keinoin. Se toisi konkursseja ja nykyistäkin korkeamman työttömyyden, Sinn sanoo.

– Kreikassa ja Espanjassa hintojen ja palkkojen tulisi laskea kolmanneksella. Ollakseen kilpailukykyinen Ranskakin tarvitsisi liki neljänneksen devalvaation, vaikka se on toistaiseksi onnistunut välttämään kriisimaaksi leimautumisen, Sinn sanoo.

Sinnin mukaan Italia voi selvitä ilman rajuja toimia, sillä sen devalvoitumistarve on vain reilut kymmenen prosenttia. Jos se pystyy pitämään inflaationsa vuosikymmenen ajan prosenttiyksikön alhaisempana kuin muu euroalue, kilpailukykyongelma poistuu.

Periferian devalvoinnin vaihtoehtona olisi tietenkin ydinalueen voimakas inflaatio, mutta se ei tule kysymykseen, sillä saksalaiset eivät sitä ikinä hyväksyisi.

– Täysi euroero puolestaan tekisi hyvin rumaa jälkeä eroavissa maissa ja ajaisi koko EU:n myös syvään poliittiseen kriisiin, Sinn sanoo.

Irlannin tie
Suomeenkin?


Euroalueella on yksi onnistunut esimerkki sisäisestä devalvaatiosta: Irlanti. Se ajautui kriisiin ensimmäisenä, laski kertaheitolla julkisen sektorin palkkoja 15 prosentilla, kärsi suuresta lamasta ja kiinteistöjen hintaromahduksesta – ja devalvoitui 15 prosentilla.

– Irlannilla ei ollut vaihtoehtoja, koska se ajautui kriisiin ensimmäisenä eikä pelastajaa ollut. Nyt sen devalvoitumistarve on enää muutaman prosentin luokkaa, Sinn sanoo

Suomellakin saattaa olla tarvetta sisäiseen devalvaatioon, vaikka maamme ongelmat eivät eurosta johdukaan. Nokian kriisi ja Venäjän tilanne ovat kuitenkin heikentäneet Suomen taloutta ja tehneet lähiajan kasvunäkymistä synkkiä.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju esittää sunnuntain Aamulehdessä sekä palkkojen että verojen alentamista.

– Suomen näkymät ovat hyvin kituvia hyvin pitkään. Jos hienosti käy, talouskasvu kääntyy pienenpieneen kasvuun ensi vuonna. Jos tulee pienikin shokki, talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin, Kangasharju sanoo.

Hänen mielestään kaikkien suomalaisten palkkoja tulisi laskea ainakin viidellä prosentilla, mieluiten kymmenellä. Vastapainoksi veroja tulisi alentaa vieläkin enemmän, 7–12 prosenttia. Temppu polkaisisi talouden kasvuun ja kasvu täyttäisi nopeasti myös tuloverojen alennuksesta kärsinyttä valtion kassaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    3. 3

      Ylipaino voi nostaa henkivakuutuksen hintaa – terveydestä valehtelu selvitysvaiheessa saattaa vaikuttaa omaisten tulevaisuuteen

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    6. 6

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

    10. 10

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää