Euro olikin ansa

Julkaistu:

Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn ehdottaa, että eurokriisin paras ratkaisu olisi velkojen osittainen anteeksianto ja kriisimaiden mahdollisuus erota tilapäisesti eurosta. Kaikki muut ratkaisut ovat vieläkin tuskallisempia.


Saksan eturivin ekonomisteihin kuuluva Sinn kuvailee teoksessaan The Euro Trap (Euroansa), kuinka euro olikin kuin viritetty ansa sekä kriisiin ajautuneille maille että niiden vuoksi kasvuloukkuun jääneille velkaongelmattomillekin maille. Hänen mielestään euromaiden tulisi etsiä kriisille todellisia ratkaisuja eikä pelkästään peitellä ongelmia antamalla keskuspankin painaa lisää rahaa.

Kriisimaat saavat luottoja vain keskuspankilta, mutta ne maksavat niillä ostojaan vahvoista euromaista, joihin pakenee myös muuta pääomaa kriisimaista.

– Tämä on vaarallinen tie, joka vain lisää epätasapainoa euroalueella, Sinn sanoo.

Hän ehdottaa rajuja ratkaisuja.

– Meidän pitäisi antaa osa veloista anteeksi. Meidän pitäisi myös pohtia, voitaisiinko valuuttaliitosta tehdä nykyistä joustavampi. Voisimme luoda toimia, joilla kriisimaa saa tilapäisesti erota eurosta, laittaa taloutensa kuntoon oman valuutan turvin ja sitten liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla, Sinn ehdottaa.

Hänen mukaansa tilapäisessä tehohoidossa olevan euromaan tulisi säilyttää paikkansa euroalueen päättävissä elimissä, jotta sen aikomus liittyä takaisin olisi uskottava.

– Jos rakenneongelmia ei korjata ripeästi, tuhoamme kokonaisen sukupolven mahdollisuudet ainakin Espanjassa ja Kreikassa.

Molemmissa maissa yli puolet työvoimaan kuuluvista alle 25-vuotiaista on työttömänä.

Velkojen osittaisen anteeksiannon ja tilapäisen tehohoidon hintana euroalueen tulisi palauttaa velkavastuu kullekin velanottajalle – olivatpa nämä sitten valtioita, kuntia tai pankkeja – itselleen.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että heikossa jamassa oleva maa tai pankki saa rahoitusta vakaan maan kanssa samoin ehdoin, koska tuo vakaa maa on velan takuumiehenä.

Euroansa syntyi, kun eteläisen periferian euromaat saivat velkaa yhtä edullisesti kuin niitä vakaammat pohjoiset maat. Ne lainasivat ja lainasivat. Sitten hinnat ja palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei juuri kasvanut. Kun Itä-Euroopan halvan työvoiman maat liittyivät EU:hun, europeriferia menetti kilpailukykynsä.

Kaikki ratkaisut
tuskallisia


Sinn puolustelee ajatustaan velkojen anteeksiannosta ja tilapäisestä euroerosta sillä, että kaikki muut tulevaisuudenskenaariot ovat vieläkin ikävämpiä. Jos euroalue jatkaa nykyisellä tiellä, eteläiset euromaat ovat pysyvästi kilpailukyvyttömiä.

– Toinen keino olisi periferian devalvoituminen sisäisin keinoin. Se toisi konkursseja ja nykyistäkin korkeamman työttömyyden, Sinn sanoo.

– Kreikassa ja Espanjassa hintojen ja palkkojen tulisi laskea kolmanneksella. Ollakseen kilpailukykyinen Ranskakin tarvitsisi liki neljänneksen devalvaation, vaikka se on toistaiseksi onnistunut välttämään kriisimaaksi leimautumisen, Sinn sanoo.

Sinnin mukaan Italia voi selvitä ilman rajuja toimia, sillä sen devalvoitumistarve on vain reilut kymmenen prosenttia. Jos se pystyy pitämään inflaationsa vuosikymmenen ajan prosenttiyksikön alhaisempana kuin muu euroalue, kilpailukykyongelma poistuu.

Periferian devalvoinnin vaihtoehtona olisi tietenkin ydinalueen voimakas inflaatio, mutta se ei tule kysymykseen, sillä saksalaiset eivät sitä ikinä hyväksyisi.

– Täysi euroero puolestaan tekisi hyvin rumaa jälkeä eroavissa maissa ja ajaisi koko EU:n myös syvään poliittiseen kriisiin, Sinn sanoo.

Irlannin tie
Suomeenkin?


Euroalueella on yksi onnistunut esimerkki sisäisestä devalvaatiosta: Irlanti. Se ajautui kriisiin ensimmäisenä, laski kertaheitolla julkisen sektorin palkkoja 15 prosentilla, kärsi suuresta lamasta ja kiinteistöjen hintaromahduksesta – ja devalvoitui 15 prosentilla.

– Irlannilla ei ollut vaihtoehtoja, koska se ajautui kriisiin ensimmäisenä eikä pelastajaa ollut. Nyt sen devalvoitumistarve on enää muutaman prosentin luokkaa, Sinn sanoo

Suomellakin saattaa olla tarvetta sisäiseen devalvaatioon, vaikka maamme ongelmat eivät eurosta johdukaan. Nokian kriisi ja Venäjän tilanne ovat kuitenkin heikentäneet Suomen taloutta ja tehneet lähiajan kasvunäkymistä synkkiä.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju esittää sunnuntain Aamulehdessä sekä palkkojen että verojen alentamista.

– Suomen näkymät ovat hyvin kituvia hyvin pitkään. Jos hienosti käy, talouskasvu kääntyy pienenpieneen kasvuun ensi vuonna. Jos tulee pienikin shokki, talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin, Kangasharju sanoo.

Hänen mielestään kaikkien suomalaisten palkkoja tulisi laskea ainakin viidellä prosentilla, mieluiten kymmenellä. Vastapainoksi veroja tulisi alentaa vieläkin enemmän, 7–12 prosenttia. Temppu polkaisisi talouden kasvuun ja kasvu täyttäisi nopeasti myös tuloverojen alennuksesta kärsinyttä valtion kassaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    2. 2

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    3. 3

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    4. 4

      Mihin sinä sijoittaisit 500 euroa juuri nyt? Vastaa Taloussanomien kyselyyn

    5. 5

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    6. 6

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    7. 7

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    8. 8

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    9. 9

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    10. 10

      Sähköliitto ilmoitti tukilakkonsa PAUlle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    2. 2

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    3. 3

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    4. 4

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    5. 5

      Osapuolet vastasivat työriidan sovintoesitykseen – PAU hylkäsi

    6. 6

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    7. 7

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    8. 8

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    9. 9

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    10. 10

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    4. 4

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    8. 8

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    9. 9

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    10. 10

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    11. Näytä lisää