Täydellistä veroa ei pääse pakoon kukaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Täydellistä veroa ei pääse pakoon kukaan

Julkaistu: 21.9.2014 5:01, Päivitetty 19.9.2014 18:14

Verotuksen historia on täynnä voudin keksimiä ovelia temppuja, joilla alamainen saadaan hellittämään kukkaron nyörejä. Mitä mahtaa olla edessä nyt?

Valtion tyhjenevän kassan täytteeksi olisi keksittävä tulonlähteitä, mutta voidaanko veroruuvia enää kiristää?

Varaa voi vielä olla. Taannoisen selvityksen mukaan puolet suomalaista maksaisi enemmän veroja, jos hyvinvointivaltion ylläpitäminen sitä vaatii.

Suomen kokonaisveroaste onkin noussut viime vuosina selvästi. Ensi vuoden budjetin myötä muun muassa tupakointi ja autoilu on entistä kalliimpaa.

Ennen finanssikriisiä veroaste oli vuosikausia laskussa. Ensi vuonna se yltää jo 46 prosenttiin. Veroasteella tarkoitetaan valtion ja kuntien keräämiä veroja ja veronluontoisia maksuja suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen historiasta löytyy joukko veroja, jotka on alunperin säädetty väliaikaisiksi, mutta joista on tullut kansalaisten arkipäivää. Esimerkiksi autovero tuli alunperin voimaan vuonna 1958 yhden vuoden väliaikaisena verona.

Menneisyydestä löytyy myös erilaisia verokummallisuuksia. 1920-luvulla hallitus antoi esityksen tulitikkuverosta. Pelikorttiverosta puolestaan luovuttiin vasta kolmisenkymmentä vuotta sitten ja samaan aikaan jäi taakse myös huvivero.

Windfalltakaisin

Ekonomistit ja asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei työn verotusta pidä enää nostaa. Sen sijaan mielipiteet siitä, mistä veroja voitaisiin vielä tiristää, hajautuvat. Uusia kohteita tuntuu olevan vaikea keksiä.

Verotutkijoiden mukaan hyvä vero on sellainen, joka ei vaikuta liikaa kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että jonkun tuotteen kysyntä tyssäisi verorasituksen takia kokonaan.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan energiayhtiöitä koskeva windfall-vero olisi kannatettava. Sen kohteena olisivat olleet yhtiöiden päästökaupan johdosta saamat voitot. Hallitus näytti verolle kuitenkin kesällä punaista valoa.

– Päästöoikeudet ovat nostaneet sähkön hintaa ja tuoneet ylimääräisiä tuloja. Windfall koskisi vanhoja vesivoimaloita ja ydinvoimaloita, joten se ei vaikuttaisi uusiin investointipäätöksiin. Tietysti niitä, jotka joutuvat sen maksamaan, harmittaa, Holm toteaa.

Hallitus selvittää windfall-veron korvaamista ympäristö- tai muilla kulutusveroilla. Käytännössä vaje katettaneen lähinnä sähkön verotusta kiristämällä. Tosin windfall-verolla oli tarkoitus kerätä vain 50 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveroratkaisu?

Viime aikoina on keskusteltu esimerkiksi omien asuntojen myyntivoiton verottamisesta. Käytännössä yksikään valtakunnanpoliitikko ei uskaltaisi asettua tällaisen esityksen taakse.

Laajempi kannatus on vuonna 2006 poistetun varallisuusveron palauttamisella. Asialla on ollut muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Kiinteistöveron kiristämistä on pidetty vaihtoehtona varallisuusverolle. Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos totesi äskettäin, että kiinteistöveroa voitaisiin kiristää ja laajentaa se metsä- ja maatalousmaahan.

Idea ei ole uusi. Vielä 1800-luvulla maan verottaminen oli valtion pääasiallinen tapa kerätä veroja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Seija Ilmakunnas kannattaa Wahlroosin pohdintoja.

– Tämä on harkinnan arvoinen ajatus. Omaisuuden verotuksessa kannattaisi katsoa asioita tiheällä kammalla. Ihan kylmiltään ei tule muita aliverotettuja kohteita mieleen. Esimerkiksi energiaverotusta on jo viime vuosina kiristetty, Ilmakunnas sanoo.

Ilmakunnas oli yksi jäsen verotuksen uudistamista pohtineessa valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmässä. Maa- ja metsätalousmaan verotus on yksi raportissa esitetty ajatus.

Kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsätalousmaahan on esittänyt myös SAK, joka antoi sitä koskevia eväitä kevään kehysriiheen.

Verotulotjostakin

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) on käytännön lainsäätäjä. Hän on Ilmakunnaksen ja Wahlroosin kanssa samoilla linjoilla.

– Verotulot on kerättävä jostakin ja työn verotus on pahinta myrkkyä talouskasvulle, mistä kaikki alkavat olla yhtä mieltä. Kiinteistövero on siitä erinomainen vero, että maita ja mantuja ei voi kuljettaa pois maasta, Kataja toteaa.

Kataja muistuttaa, että kiinteistöveroja on jo korotettu ja lisäkorotuksia voi olla vielä tulossa. Myös maa- ja metsätalousmaata voitaisiin verottaa, vaikka Kataja myöntää tämän olevan maanomistajille karvasta.

– Olen esittänyt välimallia. Talouden dynamiikan edistämiseksi olisi tietynlainen pinta-alamaksu taikka vero, joka olisi mahdollista saada puukaupan yhteydessä takaisin. Ennen kaikkea vero kohdistuisi sellaiseen omaisuuteen, joka ei aktiivisesti ole hyödyntämässä talouskasvua, Kataja sanoo.

– On valintakysymys, mistä verotulot halutaan kerätä. Meillä on ollut sellainen tapa, että maa- ja metsätalous on ollut erityisessä suojeluksessa ja se on ollut poliitikoille arka paikka koskea.