Talouden heikkeneminen voi johtaa vallanvaihtoon Venäjällä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Venäjä-pakotteet ovat suuri riski

Venäjään kohdistetut talouspakotteet voivat johtaa arvaamattomiin seurauksiin – jotka ovat erilaisia kuin toivomme.

17.9.2014 10:15 | Päivitetty 17.9.2014 10:13

Länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet voivat pahimmilaan jopa romahduttaa itänaapurin talouden. Optimistisen näkemyksen mukaan talouden huojuminen saa Venäjän vetämään ”vapaaehtoiset joukkonsa” pois Ukrainasta sotimasta.

Toisen optimistisen skenaarion mukaan Venäjän talouseliitti ja keskiluokka hermostuvat lopulta presidentti Vladimir Putiniin ja syrjäyttävät tämän. Sen jälkeen tilalle voisi nousta taloutta ymmärtävä länsimielinen demokraatti.

Itse olen saanut ilmeisesti sukurasitteena annoksen pessimismiä, joka synnyttää aivan toisenlaisia näkymiä. Pelkään että pakotteet todellakin iskevät voimalla Venäjään, mutta romahduksen seuraukset eivät välttämättä kulje optimististen visioiden suuntaan.

Lyhyellä tähtäimellä talouspakotteet todennäköisimmin vahvistavat Venäjällä kansallisuustunnetta ja samalla Putinin asemaa. Mitä voimakkaammilla vastaiskuilla Putin reagoi pakotteisiin, sitä vahvemmaksi hänen asemansa tulee. Siksi pakotteet voivat antaa lännessä kuvan päättäväisestä toiminnasta, mutta ne tuskin vaikuttavat oleellisesti Ukrainan tulevaisuuteen.

Talousongelmat jyrkentävät asenteita

Pidemmällä aikavälillä talouden heikkeneminen voi johtaa jopa vallanvaihdokseen Venäjällä. Eri asia on sitten se, nousisiko sellaisessa tilanteessa Putinin tilalle länsimielinen demokraatti.

Talousongelmat ovat saaneet kansan kaduille monissa maissa viime vuosina. Mielenosoitukset ovat johtaneet myös vallanvaihtumiseen maissa, joissa se tuntui suorastaan mahdottomalta vain vähän ennen kansannousuja.   

Taloustilanteen heikkeneminen pääsääntöisesti jyrkentää asenteita ja vastakkainasetteluita. Monissa Euroopan maissa tämä näkyy muun muassa ulkomaalaisvastaisten puolueiden menestymisenä. Ilmiöllä on pitkät juuret. Esimerkiksi Elsassin (nykyisin Alsace) vaurasta aluetta kurittivat 1300-luvulla musta surma, kylmä talvi ja huonot sadot. Vaikeuksista saivat syyn niskoilleen juutalaiset, joita alettiin vainota rankasti 1330-luvulla.

Samalla tavalla asenteet voivat jyrkentyä myös Venäjällä, jossa ne ovat jyrkkiä jo valmiiksi. Tämä voi johtaa lähes mihin tahansa seurauksiin – paitsi onnellisiin. Kurjistumisesta saavat maksaa mahdollisesti vähemmistöt, ulkomaalaiset ja naapurit. Nykyisen hallinnon tilalle tuskin nousevat innovaatiot, demokratia, suvaitsevaisuus ja rauha.

Demokratiaa on yleensäkin vaikea viedä pakolla. Erityisen vaikeaa sitä on viedä, jos kasvualusta on huono. Tämä on nähty viime vuosina lukemattomissa maissa. Vaikka George W. Bush julisti lentotukialuksen kannelta Irakin sodan päättyneeksi monta vuotta sitten, näyttää maan tilanne maallikon silmin aika sotaisalta.

Otetaanko malliaUkrainasta?

Miten Venäjän kanssa sitten olisi pitänyt toimia? Pitäisikö lännen vain seisoa sivussa tekemättä mitään? Näin vaikeita kysymyksiä kolumnistin ei pitäisi esittää itselleen, jos ei osaa vastata

Asiaa voisi lähestyä vaikkapa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin suuhun laitetusta arviosta, että Putin on kuin toisesta maailmasta. En voi ottaa kantaa tähän yksittäistapaukseen. Yleisellä tasolla sanoisin kuitenkin, että toisesta maailmasta tulevia pitää kohdella kuin toisesta maailmasta tulevia.

Siksi on vaikea ymmärtää ajatuksia, että Suomen olisi pitänyt suhtautua Venäjään paljon nykyistä jyrkemmin. Ukrainan väliaikaishallintohan otti jyrkän linjan Venäjään heti Maidanin verilöylyn jälkeen julistamalla muun massa Venäjän kielen kelvottomaksi. Nyt maa on sodassa sekä keskenään että Venäjää vastaan. Siksi Ukrainaa kannattaisi pitää pikemminkin varoittavana esimerkkinä kuin mallina.

Tämä tarkoittaa, että etenkin naapurien kanssa on viisasta olla hyvissä väleissä, vaikka ei kaljalle haluaisikaan heidän kanssaan lähteä. Sota on nimittäin paljon helpompi aloittaa kuin lopettaa. Lisäksi kannattaa olla itselleen rehellinen. Rehellisyyttä ei ole esimerkiksi se, että sanoo Suomen asettavan pakotteita, jotka iskevät Venäjään, mutta eivät meihin itseemme.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?