Suomi saisi myöntää, että Venäjän kauppasota voi kestää vuosia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuinka pitkän kauppasodan halusitkaan, Suomi?

Kuvituskuva
Julkaistu: 13.9.2014 5:04, Päivitetty 11.9.2014 16:32

Osaako Suomen valtio laskea realistisesti, kuinka pitkään kauppasota Venäjän kanssa voi kestää? Toivottavasti. Mutta näistä laskelmista tai tämän viikon pakotesähläyksistään päättäjät eivät vieläkään uskalla puhua kansalle suoraan.

On inhimillistä, etteivät virkamiehet aina tohdi kertoa pahimmista peloistaan poliitikoille, eivätkä nämä kansalle. Mutta pelot eivät haihdu hyssyttelemällä.

Kun eurokriisin huipulla 2010–2011 jopa komissio pelkäsi rahaliiton hajoamista, valtiovarainministeriö vakuutti ettei se varaudu järjestelmän romahtamiseen.

Euronjälkeisen Suomen suunnitelma B oli kuitenkin valmiina. Siitä ei saanut puhua, etteivät markkinat menisi paniikkiin – eikä sitä kai koskaan testattu valtion isoissa valmiusharjoituksissa.

Valtio menettelee usein näin. Pahimman vaihtoehdon leikkiminen tuntuu pirujen maalaamiselta seinille.

Tapa on tuttu rauhanajan armeijasta. Sotaharjoituksissa ei ole vaihtoehtoa, että vihollinen voittaisi. Harjoitus päättyy aina siihen, että "A2 keltainen" poistuu lyötynä.

Sotaväelle syyt ovat käytännöllisiä: harjoitus kestää rajatun ajan, joten taistelulle pitää saada leikkiratkaisu vaikka perjantai-illaksi. Kaikki ehtivät koteihinsa, eivätkä ylityörajat pauku.

Oikeassa elämässä, kuten nyt Ukrainan–Venäjän–EU:n yhteenotossa, kaupankäynnin välineillä sotiminen voi kestää parinkin vaalikauden yli. Silti niin pitkää konfliktia ei ole valtiojohdossa haluttu harjoitella, saati mainostaa kansalaisille.

Ei voi olla vainpuoliksi sodassa

Häirikkömaiden kauppasaarrot eivät ole koskaan päättyneet nopeasti. YK:n Libya-pakotteet olivat voimassa 15 vuotta.

Vuonna 1941 Suomen hallinnon pahimpia psykologisia virheitä oli vihjata, että sota olisi jouluun mennessä ohi. Niin se olisi nytkin. EU-pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden kierre voi ihan hyvin kurittaa Suomea vielä jouluna 2015 tai 2017.

Olisi reilua kertoa tämä kansalaisille avoimesti jo nyt, ettei rintamien jäätyminen aikanaan yllätä. Kauppasodassa kun siviileillä ei ole totaalikieltäytymisen mahdollisuutta.

Kauppasota voi myös päättyä nolosti, jos EU purkaa tai vesittää pakotteensa aiemmin kuin Venäjä. Tällöin EU tyytyisi suomalaisille tuttuun torjuntavoiton käsitteeseen: juhlitaan että Venäjä valloitti vain vähän naapurialueita, eikä vienyt kaikkea.

Torjuntavoitto kelpaisi ainakin ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd), joka tällä viikolla halusi Suomelle mahdollisuuden luistaa uusista pakotteista. Tämän logiikan mukaan meille riittäisi, ettei Venäjä tee enää lisää vääryyksiä. Krimin tai Itä-Ukrainan tekojensa korjaamiseen sitä olisi turha yrittää lisäpakotteilla painostaa.

Mutta kauppasodassakaan ei voi olla vain puoliksi mukana. Jos halutaan vastustaa miehittäjää, silloin yrmyillään kunnolla demokratian ja pikkumaiden oikeuksien puolesta. Tai sitten lähdetään porukasta jo keväällä 2014, ennen kauppasodan alkua.

Ai niin, se mahdollisuushan Suomelta meni jo puoli vuotta sitten. Nyt yhteisestä joukosta lipeäminen näyttäisi pelkästään karkuun hipsimiseltä.

Pakotejarrutusta on turha selitellä "rauhan puolesta toimimiseksi", koska teko hyödyttää vain sotasaavutuksilleen oikeutusta hakevaa Venäjää. Idän PR-koneisto pystyi jo nyt käyttämään Suomen hoipertelua mainosvalttinaan.

Ehkä viime sodissa kansan kriisinsietokyky olisi romahtanut, jos hallitus olisi kertonut riskeistä suoraan. Tänä talvena romahdusvaara syntyy, jos riskeistä tai omista möhläyksistä ei puhuta heti, riittävän rehellisesti.

Kirjoittaja on Taloussanomien toimituspäällikkö.Twitterissä: @Petri2020

Tuoreimmat osastosta