Viimeaikaiset tilastot ovat kertoneet synkentyneestä työllisyyskehityksestä. Käytännössä kilometritehtaalle voi joutua nyt kuka tahansa.
Asiaa vuosikymmeniä seuranneen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan Suomessa voidaan puhua jo suurtyöttömyydestä.
Tilastokeskuksen tänään julkistaman tiedon mukaan avoimien työpaikkojen määrä väheni huhti–kesäkuussa 15 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.
– Se, että avoimien työpaikkojen määrä on tänä vuonna ollut näinkin alhainen kertoo siitä, että kysyntä ei ole lähtenyt liikkeelle. Viimeiset TEM:n luvut kertovat tosin, että joiltakin osin on ollut pientä piristymistä. Talous ei ole koskaan mustavalkoinen, Tiainen sanoo Taloussanomille.
Taantuma onpoikkeuksellisen pitkä
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin heinäkuun aikana 31 400, mikä on 1 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiaisen mukaan tällainen kasvu on kuitenkin tilanteeseen nähden täysin riittämätöntä.
– Taantuma ei ole poikkeuksellisen syvä, mutta se on poikkeuksellisen pitkä, pisin rauhanaikainen, vaikka lähdettäisiin liikkeelle puolentoista vuosisadan takaa, Tiainen painottaa.
Hänen mukaansa vuoden 2008 kansantuotteen tasoille päästään näillä näkymin aikaisintaan vuosina 2017–2018, vaikka talous jatkossa piristyisikin.
– Odotuksia kasvun lähtemisestä liikkeelle on jouduttu vetämään vuodesta toiseen alaspäin. Nyt on tullut lisäksi Venäjän ja Ukrainan kriisi, joka heikentää näkymiä ja aiheuttaa epävarmuutta investointeihin, Tiainen sanoo.
Se, ettei Suomessa ole nyt 1990-luvun laman kaltaisia työttömyyslukuja, johtuu siitä että työvoiman tarjonta on supistunut työikäisen väestön vanhentumisen myötä.
– Tämä on suuri ero. Itse asiassa meillä on kuitenkin suurtyöttömyys, sillä työttömien työnhakijoiden määrä on nyt noussut yli 350 000:n, Tiainen sanoo. Kun mukaan lasketaan piilotyöttömät ja heikosti työllistyneet, ollaan vielä suuremmissa lukemissa.
Tiainen varoittaa erityisesti rakenteellisesta pitkäaikaistyöttömyydestä. Tämä ei enää sula, vaikka talous kääntyisikin kasvuun ja avoimet työpaikat taas lisääntyisivät.
Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ei riitä pelkkä koulutus, vaan tarvitaan esimerkiksi joustavia työaikajärjestelyjä ja laajempaa harkinnanvaraista palkkatukea, jota työnantaja saa palkatessaan työttömän.
90-luvun virheitä ei oletoistettu talouspolitiikassa
Toisaalta nyt ei olla toistettu 1990-luvun finanssipolitiikan virheitä, jolloin talouden sukeltaessa leikattiin julkista kysyntää kaiken muunkin kysynnän laskiessa.
– Talouspolitiikalla ei uskallettu tällöin tukea työllisyyttä. Nyt on tehty tukevaa politiikkaa, mutta kaksoistaantuma tekee elvyttämisen hankalaksi, kun talouden supistuessa uudelleen velkataso on jo valmiiksi korkeammalla. Tämä luo paineita. Nyt ei ole myöskään apua devalvaatioista.
Tiainen peräänkuuluttaakin elvyttäviä toimia koko euroalueen tasolla. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) pitäisi kaivaa pakistaan lisää elvytyskeinoja ja painaa euron vaihtokurssia alemmaksi.
– EKP:n pitäisi pystyä sellaisiin toimiin, että euron kurssi saataisiin halvemmaksi, koska tämä on suuri syy nykyisiin ongelmiin.
