Stubb: Sopeutuslinja jatkuu lähivuosina - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Budjetista sopu – velkatarve kasvoi äkkiä

Suomi kärsii kasvun menetetystä vuosikymmenestä, Pääministeri Alexander Stubb sanoi budjettisovun jälkeen. Valtio ottaa ensi vuonna enemmän velkaa kuin vielä elokuussa arvioitiin. Lähivuosina myös sopeutus jatkuu.

28.8.2014 21:09 | Päivitetty 28.8.2014 21:51

Hallitus on päässyt sopuun ensi vuoden talousarviosta, sekä laittanut leimansa rakennepoliittiselle ohjelmalleen.

Tiedotustilaisuudessa pääministeri Alexander Stubb (kok.) luonnehti hallituksen saavuttaneen ratkaisun ilman tiukkoja tilanteita ja valvottuja öitä. Lähivuosista hän povasi tiukkoja ja raskaita.

Suomen talous yltää kriisiä edeltäneelle vuoden 2008 tasolle vasta vuonna 2018. Stubbin mukaan voidaan puhua kasvun menetetystä vuosikymmenestä.

– Velkaantumisen tie on ollut kestämätön, ja sopeutusta on jouduttu jatkamaan. Meno tulee valitettavasti jatkumaan lähivuosina, Stubb sanoi tilaisuudessa.

Valtion menot laskevat ensi vuonna miljardilla eurolla 53,7 miljardiin euroon. Lisävelkaa valtio ottaa 4,5 miljardia euroa, eli lähes kolmen miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Summa on kuitenkin suurempi kuin vielä elokuun alussa, jolloin lisävelkaa piti ottaa piirun alle neljä miljoonaa euroa.

Kaikkea työtä otettava vastaan

Budjetista Stubb nosti esiin kolme asiaa: tulevaisuuden kannalta tärkeät rahat koulutukseen ja infrastruktuuriin, sekä helpotukset Venäjä-pakotteista kärsiville.

Rakenneohjelmasta Stubbilla oli vain yksi huomio, eläkeratkaisu. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat edelleen kesken.

– Työmarkkinajärjestöjen on kannettava asiassa vastuu ja tehtävä ratkaisu, Stubb painotti.

Hallituksen rakenneohjelman keskeisiä kohtia työurien pidennyksen lisäksi ovat kuntatalouden kahden miljardin euron tasapainotus, julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen.

Työllisyyttä kohennetaan muun muassa työttömien aktivoinnilla, eli rankaisemalla työstä kieltäytymistä. Hallitus ei halua, että suomalaiset eivät ota tarjottua työtä vastaan.

Oppivelvollisuusikä ei nouse

Hallitus rahoittaa ammattikorkeakouluja ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla. Yliopistoille luvataan kolme kertaa yhtä paljon rahaa kuin ne pystyvät itse keräämään, mutta enintään 150 miljoonaa euroa.

Korkeakoulujen opiskelupaikkoja nostetaan määräaikaisesti 3 000:lla tulevaisuuden kannalta tärkeillä aloilla.

Oppivelvollisuusikää ei nosteta, ja sen nostamiseen aiemmin varatut rahat suunnataan koulupudokkaiden auttamiseen sekä perusopetuksen kehittämiseen. Erityisopetus saa 10 miljoonaa euroa, ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 7,3 miljoonaa euroa.

Myös aikuisopiskelua tuetaan tänä ja ensi vuonna 10 miljoonalla eurolla.

Talouspakotteet otetaan huomioon

Infra-hankkeissa on mukana useita väylä-investointeja. Kaikkiaan liikenneverkon parannustöihin suunnataan 50 miljoonaa euroa. Tietoliikenneyhteyksiä parannetaan 5,5 miljoonalla eurolla ja asuintalojen korjausavustuksiin ja perusparannuksiin suunnataan lisärahaa.

Venäjän asettamien talouspakotteiden vaikutukset otetaan budjetissa myös huomioon. Maataloudelle ehdotetaan 20 miljoonan euron kertaluonteista määrärahaa.

Takuueläkkeiden kympin korotus peruttiin

Heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten niin sanottuihin takuueläkkeisiin ei ole tulossa aiemmin luvattua kymmenen euron korotusta. Eläketulovähennys, joka keventää eläkeläisten verotusta 70 miljoonalla eurolla on kuitenkin yhä budjetissa.

Lapsilisien leikkausta lieventävä lapsivähennys toteutuu. Lapsivähennys koskee pienituloisten lapsiperheiden lisäksi myös keskituloisia kotitalouksia.

Asuntolainan korkomenojen vähennysoikeutta rajataan edelleen ja opintovelan korkovähennys poistetaan. Myös työmatkavähennykseen tulee kiristys, kun omavastuuosuutta korotetaan 600 eurosta 750 euroon.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?