Hallituksen keinot tukea talouskasvua ovat rajalliset, kun velkarajoitteet painavat ja kireä budjetti syö kasvun eväitä.
Taloussanomien haastattelemien ekonomistien mukaan viennin piristyminen elvyttäisi Suomea. Hallituksen ajamat rakenneuudistukset vaikuttavat vasta vuosien päästä, ekonomistit arvioivat maanantaina.
Suomen viennistä euroalueelle suuntautui viime vuonna 31 prosenttia ja koko Euroopan unioniin reilut 55 prosenttia. Vienti on muiden maiden tuontia ja voimistuu, kun kysyntä muualla kasvaa.
Suomi on euromaa ja unionin jäsen. Viennin piristämiseksi poliitikkojen kannattaisi kenties keskittyä kysynnän lisäämiseen Suomen ulkopuolella, kun puheet kokonaiskysynnän merkityksestä ovat voimistuneet.
Viime perjantaina Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi totesi, että olisi hyödyllistä, jos ne valtiot, joilla on talouspoliittista liikkumavaraa, löysäisivät finanssipolitiikkaansa. Hän sanoi EKP:n olevan valmis säätämään edelleen rahapolitiikkaansa.
Draghin puheet ovat käännös aiemmasta talouskurilinjasta. Samanlaisia raha- ja talouspolitiikan yhteisviritelmiä on esitetty aiemmin, viimeksi muun muassa italialaisprofessorit Francesco Giavazzi ja Guido Tabellini VoxEU-sivustolla.
Eurooppalainenratkaisu vaatimuksena
Taloustieteen professorit Giavazzi ja Tabellini korostavat, että euroalueen suurin ongelma on heikko kokonaiskysyntä. Sitä ei ratkaista reunamaiden kilpailukykyä parantamalla tai pelkällä rahapolitiikalla, esimerkiksi määrällisellä elvytyksellä.
– Mikäli kokonaiskysynnän puute on ongelma, ainoa mahdollinen ratkaisu on eurooppalainen, Giavazzi ja Tabellini kirjoittavat viime viikolla julkaistussa How to jump start the Eurozone economy -artikkelissaan.
Professorien mukaan euroalueen maiden pitäisi koordinoida yhdessä elvytyspaketti, koska yhtenäinen toiminta lisäisi kokonaiskysyntää paljon enemmän kuin euromaiden omat talouden tukitoimet.
Resepti on seuraava: Euromaiden pitäisi leikata verojaan noin viisi prosenttia verrattuna bruttokansantuotteeseen. Veronalennusten aiheuttamien budjettialijäämien kuromiseen pitäisi antaa 3–4 vuotta, jolloin talouskasvu hoitaisi osan ongelmasta. Alijäämien rahoittamiseksi euromaat laskisivat liikkeelle jopa 30-vuotisia velkakirjoja, jotka EKP ostaisi ilman ostojen sterilointia. Liikkeelle laskettujen velkakirjojen korkomaksut palautuisivat euromaille EKP:n tilittämänä rahoitustulona.
"Toimia tarvitaannyt"
Ilman rahapolitiikan avustusta professorit pitävät talouspoliittista elvytystä lähes mahdottomana, koska julkinen velka on jo erittäin korkealla monissa euromaissa, mikä vaikeuttaa elvytyksen rahoittamista.
Myös Euroopan komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt Euroopan unioniin 300 miljardin euron tukipakettia. Rahat tulisivat olemassa olevista budjettivaroista, Euroopan investointipankista ja yksityissektorilta. Europarlamentaarikkojen suhteellisella määrällä laskettuna Suomen osuus voisi olla noin viisi miljardia euroa.
Junckerin elvytyspaketti kasvattaisi kokonaiskysyntää, mutta Giavazzin ja Tabellinin mukaan ongelmana olisi juuri rahapoliittisen tuen puute. Lisäksi Japanin esimerkki osoittaa heidän mukaansa, että julkiset investoinnit ovat ongelmallisempia kuin veronalennukset. Suurin ongelma olisi kuitenkin investointien hidas toteutuminen.
– Toimia tarvitaan nyt, ei kahden vuoden päästä.
Liian vähänkunnianhimoa
Suomessa ei ratkaista kotimaan kasvuongelmia, oli oikea resepti kokonaiskysynnän kasvattamiseksi mikä tahansa. Suomen vienti on pitkälti riippuvainen euroalueen ja EU-maiden talouskasvusta.
Suomea vaivaa kunnianhimon puute. Eräs taloustieteen professori totesi haastateltaessa, että Suomessa ei oikeastaan kannata puhua rahapolitiikasta, koska siihen ei voida juuri vaikuttaa. Eikä EU:n talous- tai veropolitiikan koordinoimisesta puhuta paitsi budjettikurin osalta.
Suomessa korostetaan kilpailukykyä. Oma kotipesä pitää toki olla kunnossa, mutta lopulta se vain johtaa kansantalouksien vastakkainasetteluun.
Euroopan unioni on yhteistyöelin ja EKP euromaiden yhteinen keskuspankki. Kotimaan budjettikiireistä huolimatta poliitikkojen kenties kannattaisi tähytä enemmän Eurooppaan.
