Suomi pitäisi saada nousuun, mutta keinot ovat vähissä

Kunhan vienti alkaisi vetää, elpyminen saisi vauhtia. Sillä välin voidaan puuhailla pienten tukitöiden parissa.

| Päivitetty

Suomen hallituksella on pussissaan vähän konsteja talouden elvyttämiseksi lyhyellä aikavälillä. Parhaillaan vireillä olevat lukuisat, rakenneuudistuksiin tähtäävät hankkeet ovat tärkeitä, mutta niiden suotuisaa vaikutusta saadaan odottaa jopa seuraaville vuosikymmenille.

Näin sanovat Taloussanomien haastattelemat ekonomistit, joiden mukaan Suomen elpyminen vaatii ennen kaikkea vientikysynnän piristymistä.

Hallituksen sote-paketti, kuntauudistus ja kuntatalouden tasapainottaminen sekä työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavana oleva eläkeuudistus vaikuttavat ensisijaisesti julkisen talouden kestävyysvajekehitykseen.

Rakenneuudistuksista tehtävät päätökset myös linjaavat talouspolitiikkaa pidemmällä aikavälillä. OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että tavoitteista kiinni pitäminen on nyt tärkeää.

– Kun meillä on uskottava keskipitkän aikavälin politiikka olemassa, valtion ei tarvitse muuten kiristää linjaansa niin nopeasti, ja lyhyellä aikavälillä kiristysten vaikutus jää pienemmäksi, Heiskanen sanoo.

Vaikka rakennepaketeista saataisiin päätökset aikaan suunnitellussa aikataulussa, ei niillä arvioida olevan juurikaan vaikutusta ensi vuoden talouskehitykseen, muuten kuin korkeintaan tunnelmiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen arvioi tosin uudistusten vaikutusten olevan pitkälti jo leivottu sisään odotuksiin, joten niistä ei olisi ensi vuodelle luvassa erityistä tunnelmankohottajaa.

– Oletus on, että ne toteutuvat riittävässä määrin. Tilanne on pikemminkin niin, että jos ne eivät toteutuisi, sillä olisi negatiivisia vaikutuksia, Kotilainen sanoo.

Heiskasen mukaan uskottavat päätökset rakenneuudistuksista auttaisivat Suomea säilyttämään luottoluokituksensa ja loisivat sitä kautta valoa näkymiin.

Elvyttäviä investointeja vähän jäljellä

Suhdanne-ennustaja toisensa jälkeen on kevään jälkeen alentanut arviotaan Suomen talouskasvusta. Ensi vuonna kasvuvauhdin arvellaan jäävän selvästi alle yhden prosentin ja tänä vuonna talouden ennustetaan peräti supistuvan.

Apuun on kaipailtu hallitukselta elvytystä ja valtiolta investointeja, mutta ekonomistien mukaan niistä on turha toivoa ratkaisua hitaaseen kasvuun. Etlan Kotilainen sanoo, että hallituksen keinot on jo aikalailla käytetty.

– Kun kasvu on hidasta, tuottaa se omalla painollaan lisää alijäämää ja lisää velkaa.Lähivuosille suunniteltuja rakennushankkeita on jo jonkin verran aikaistettu eikä niistä löydy paljon pelivaraa.

Heiskanen löytäisi vielä mahdollisuuksia toimista, jotka parantaisivat yritysten investointi-ilmapiiriä. Halvalla toteutettavia toimia olisivat esimerkiksi byrokratian ja lupakäytäntöjen keventäminen. Myös investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen olisivat suositeltavia, koska ne nykytilastoinnissa vaikuttavat suoraan kansantuotteeseen ja voivat myös parantaa tulevaisuuden kasvunäkymiä.

Käänne nähtävissä politiikan linjassa

Vaikka hallitus ei omilla investointipäätöksillään saisi talouskasvuun vauhtia, Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ennustepäällikkö Eero Lehto asettaa toiveita laajempaan eurooppalaiseen politiikan muutokseen.

Euroopan keskuspankki (EKP) on suhtautunut elvyttävään rahapolitiikkaan varsin torjuvasti, jos sen toimia vertaa Yhdysvaltain Fedin massiiviseen dollarihyökyyn. Myös Saksaa on moitittu suhteellisesti hyvin kireästä politiikasta tilanteessa, jossa euroalue olisi kaivannut talousveturiltaan juuri vetoapua.

Nyt EKP näyttää kääntäneen kelkkansa. Jo aiemmin kesällä se kehotti Saksaa nostamaan palkkoja ja vähentämän ylijäämäänsä. Perjantaina EKP:n pääjohtaja Mario Draghi jo vihjasi keskuspankin itsensä voivan käynnistää arvopaperiostot.

Lehto näkee politiikan olevan Euroopassa muutenkin kääntymässä talouskurin painottamisesta talouden tukemiseen. Menoleikkaukset ja veronkorotukset eivät ole auttaneet euroalueen taloutta kasvuun, mutta ovat pitäneet työttömyyden ennätyksellisen korkeana ja luottamuksen matalana. EKP:n matalat korot eivät ole saaneet euroja liikkeelle ja keskuspankki tuskailee uhkaavan deflaation kanssa.

– Yhdessä laajemman eurooppalaisen linjanmuutoksen kanssa Suomen omat elvytystoimet olisivat tehokkain keino talouden tukemiseksi, Lehto sanoo.

Suomen kannalta perimmäinen pulma on heikko vientikysyntä. Viennin vetoa ei pysty korvaamaan mikään kotimainen julkinen rakennushanke.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?