OP-Pohjolan mukaan Suomen bruttokansantuote on polkenut paikallaan vuoden 2012 viimeisestä neljänneksestä lähtien. Vientimarkkinoiden nihkeys taittaa orastaneen nousun ja talous polkee paikallaan loppuvuoden.
OP-Pohjola arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna vain 0,6 prosenttia, kun aiempi eli maaliskuussa laadittu ennuste oli 2,0 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvu jää 0,1 prosenttia miinusmerkkiseksi.
– Ennusteen lasku on seurausta ennen kaikkea vientimarkkinoiden näkymien heikentymisestä. Maaliskuun suhdanne-ennusteeseen verrattuna vientimarkkinoiden heikentyneet näkymät vievät Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta yhteensä runsaat kaksi prosenttiyksikköä, toteaa pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.
Työttömyysei paisu
Heikon talouskasvun heijastusvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Työttömyys kasvaa, mutta olosuhteisiin nähden verrattain vähän. Työttömyys on ennusteen mukaan tänä vuonna 8,6 prosentissa ja ensi vuonna 8,8 prosentissa.
Inflaatio hidastuu edelleen hieman. Se jää tänä vuonna prosenttiin ja ensi vuonna 0,8 prosenttiin. Tämän seurauksena reaalipalkat nousevat hiukan ja mahdollistavat pienen kulutuksen kasvun.
Asuntomarkkinoiden tilanne säilyy ennallaan. Heikon vientikehityksen vuoksi vaihtotaseen vaje ei kuitenkaan juuri supistu.
Heiskasen mukaan nykytilanteessa ei kannattaisi lähteä hakemaan enää lisäsäästöjä, eikä varsinkaan veron korotuksia ensi vuodelle.
– Mahdolliset elvytystoimet eivät saa johtaa kestävyysvajeen kasvuun. Ensi vuonna suureneva vaje on kompensoitava rakenteellisina toimina sekä myöhempiin vuosiin suuntautuvina menosäästöinä. Tämä on tärkeää myös siksi, että vaihtotaseen vaje alkaa vaikuttaa enenevässä määrin rakenteelliselta ongelmalta.
OP-Pohjolan mukaan Suomen julkisen talouden vaje ei pienene ennakoidusti. Valtiovarainministeriön kesäkuussa arvioimaa kehitystä hitaampi talouskasvu lisää vajetta 1-2 miljardilla eurolla ensi vuonna.
Suomen julkinen talous ei kuitenkaan riko EU:n asettamia rajoja ensi vuonna heikentyneestä tilanteesta huolimatta. Julkinen velka ylittää 60 prosentin rajan, mutta vähemmän kuin mitä Suomen osuus on vakausväline ERVV:n lainoista.
