Lihansyönnin lisääminen ei auta lihateollisuuden ongelmiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pelasta Suomi, ahmi lisää lihaa?

Jos puolittaisimme vuotuisen lihansyöntimme, viikonloppujen aterioille jäisi silti melkoinen kasa paisteja, leikkeleitä tai pihvejä. Vastaavasti edes lihan tehosyöminen ei pelastaisi alan teollisuutta saneerauksilta.

23.8.2014 5:05 | Päivitetty 22.8.2014 17:33

Kotimaisella lihateollisuudella riittää tuskaa: Venäjä-pakotteet, ulkomainen halpatuotanto, kuluttajien ruokailumuutokset – pelonaiheiden lista on pitkä. Ei ihme, että teollisuus haluaisi meidän syövän entistä enemmän leikkeleitä, ribsejä ja hunajamarinoitua tehdaskanalintua. Mitä pitemmälle jalostettuja puoli-grillivalmis-tuotteita ostamme, sitä enemmän niistä voi periä hintaa.

Viime vuonna suomalainen söi laskennallisesti alan tilastojen mukaan 77 kiloa lihaa. Alkaisiko lihateollisuus kukoistaa, jos lisäisimme lihankulutustamme vaikka puolella nykyisestä, runsaaseen sataan kiloon henkeä kohti?

Espanjassa, Portugalissa, Itävallassa ja Tanskassa lihan tilastokulutuskin ylittää jo sadan kilon rajan – ja näiden maiden valtava lihateollisuus painii täysin samanlaisten ongelmien kanssa kuin täälläkin. Nekin valittavat hankalaa markkinatilannetta ja saneeraavat tuotantolaitoksiaan.

Oliko 50 lihakilonvarassa olo pula-aikaa?

Kansanterveyden kannalta vastaus on helppo: lihan tehosyönnin lisäämisen haitat olisivat isompia kuin teollisuuden elpymisen hyödyt. Ala mielellään unohtaa ikävien terveysvalistajien suositukset "syö alle puoli kiloa punaista lihaa viikossa".

Jo nyt lihansyöntimme on moninkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä, eikä kukaan oikein osaa selittää miksi: maun, tottumuksen vai lihantarjonnan valtavan kasvun takia. Haitat alkavat olla näkyvissä kaikkialla: ylipaino, suolisto- ja verisuonitaudit, tehotuotannon ympäristö- ja etiikkapulmat.

En muista, että lapsuudessani 1970-luvulla olisi koettu erityisempää puutetta, vaikka kokolihaa syötiin vain viikonloppuisin. Kansalaisen sian- ja naudanlihan kulutus taisi olla yhteensä 50 kiloa vuodessa, päälle muutama kilo eksoottista broileria tai muuta siipikarjaa ja parin paistin verran lammasta.

Todennäköisesti kotimainen lihateollisuus ei kuolisi kokonaan, vaikka kulutus vähitellen palaisi terveellisempiin 1970-luvun määriin. Jotain uutta teollisuuden joka tapauksessa täytyy keksiä selviytyäkseen, koska pelkkä "syökää enemmän" -toive ei ole realistinen.

Vain riistanlihan kulutustakannattaisi lisätä

Silti teollisuus on tavallaan oikeassa: suomalaisten lihansyöjien terveydelle tekisi aidosti hyvää tietynlaisen (ikivanhan) lihankulutuksen lisäys: riista. Teollisuus ei kuitenkaan tästä halua puhua, koska muutoksen pitäisi tapahtua makkaransyönnin kustannuksella.

Suomessa olisi saatavilla runsaasti puhdasta villilihaa, mutta elintarvikeviranomaiset ovat tehneet riistan kuluttajille saamisesta käsittämättömän vaikeaa.

Tarkastus- ja hygieniasääntöjen takia vain harva pieni lihanjalostamo suostuu enää ottamaan jatkokäsittelyyn metsästä tuotuja eläimiä. Suurlaitoksiin riistaa on turha tarjota, joten monelle metsästysseuralle lihan laaja edelleenmyynti on käytännössä mahdotonta. Vaikka lähi-, villi- ja luomuruuasta kiinnostuneita ostajia onkin koko ajan enemmän kuin ennen.

Suomen vuotuisesta riistasaaliista valtaosa jääkin pyytäjilleen. Aivan liian iso osa 63000:n kaadetun hirvieläimen lihoistakin syötetään ennen jahtikauden alkua metsästyskoirille, että pakastimiin saadaan tilaa uutta saalista varten.

Ruotsissa valtio on tarkoituksella helpottanut riistanlihan myyntisäädöksiä, ja maa kehuukin olevansa maailman paras riistanhyödyntäjä.

Suomi on tässä pahasti jäljessä. Syyskuussa Elintarviketeollisuusliitto ja Finpro aloittavat näyttävän Elintarvikkeiden vientiohjelman, mutta sekin keskittyy lähinnä "puhtaan suomalaisen", "luomun" ja "korkeamman lisäarvon" tehotuotannon myynnin tukemiseen.

Kirjoittaja on Taloussanomien toimituspäällikkö.Twitterissä: @Petri2020

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?