Otitko yhteisvastuullista asuntolainaa? Mietitkö puolisoriskiä? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Puoliso petti: Maksat yksin lainaa kodista, jota ei ole

Julkaistu: 23.8.2014 5:01, Päivitetty 22.8.2014 20:26

Asuntovelka on kahden kauppa otettaessa, mutta voi kaatua pahimmillaan yhden piinaksi. Asunnon ostamisen innossa kannattaa pysähtyä hetkeksi sopimuspöytään. Lue vinkit, joilla asunnon omistuksessa ja sen maksamisessa pysyy varmasti tolkku.

Se tavallinen tarina: Avioparilla on yhteistä omaisuutta ja asuntovelkaa. Sitten puolison yritys kaatuu ja lopulta avioliitto. Joskus tässä kohtaa iskee yllätys: Muun murheen lisäksi myös asuntovelka kaatuu toisen niskaan.

Asuntovelka on yhteisvastuullista. Se tarkoittaa, että jos toinen osapuoli ei syystä tai toisesta maksa, pankki perii toiselta koko lainasumman aivan kuten lainatakauksessa.

– Se on monelle epäselvää. Meillekin tulee silloin tällöin velallisia, jotka ovat sitä mieltä, että velka on puoliksi, kertoo johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro Tampereen kaupungilta.

Maksuvaikeuksiamonista syistä

Puolison lainanhoito-ongelma voi syntyä monista syistä. Työttömyys voi iskeä yllättäen tai maksukyky voi romahtaa sairastumisen takia. Peliongelmiakin paljastuu maksuvaikeuksien takaa.

Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila miettii, että pankki ei välttämättä painota yhteisvastuullisuutta asiakkailleen, koska "ikäviä asioita ei haluta ottaa esiin".

Helsingin OP -pankissa asuntolainojen vastuita selvitellään aika ajoin ja joskus lakimiesten kera. Pankin edustajan pitää kertoa, että asuntolainassa on kaksi yhteisvastuullista velallista.

– Riippuu sitten asiakkaasta, kuinka tarkkaan näistä asioista kysyy ja toimihenkilöstä, millaisia esimerkkejä pahimmista vaihtoehdoista käydään läpi, OP Helsingin pankkilakimies Petri Jatkola sanoo.

Puoliso häipyy– laina jää

Ihmiset eivät Mattilan mukaan keskustele riittävästi  raha-asioista. Molemmat "uskovat ja luottavat, että toinen hoitaa osansa". Yhteistä unelmien kotia suunnitteleva pariskunta ei ensimmäisenä näe toisissaan uhkakuvia.

Mattilan mukaan siitäkin kuulee, että ylivelkaantunut – tyypillisesti mies – ajattelee, että hänen velvollisuutensa on hoitaa perheen ongelmat yksin.

Joskus puoliso vain yllättäen häipyy ja jättää toisen hoitelemaan velkaa. Erityisen kurjia ovat tapaukset, joissa pankki ei anna asuntoa lainanottajan nimiin esimerkiksi velkajärjestelyn takia. Lyhennät lainaa yhtä paljon kuin puoliso omistamatta neliötäkään.

Asunnon myynnin jälkeen voi jäädä vielä jäännösvelkaa. Se kumpi lainaa pysty maksamaan, on pääsääntöisesti myös jäännösvelasta vastuussa.

– Se on sitten tosi katkera pala. Maksat toisen puolikasta asunnosta, jota ei edes enää ole, Mattila sanoo. OP:n Jatkolan mukaan joskus pankissa on tilanteita, joissa toinen lakkauttaa velan maksun ja kieltäytyy maksamasta yksin.

– Näissä tilanteissa voi hakea lyhennysvapaata, mutta jos toinen ei suostu, ja haluaa tehdä vaikka kiusaa, luotto rästiytyy ja voidaan viime kädessä sanoa irti.

Omat lainat, omistusosatja "avioerosopimus"?

Yleisimmin lainat otetaan yhdessä ja aviopareilla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Koti omistetaan yhdessä.

Muitakin mahdollisuuksia on. Asuntolainasta voi tehdä kaksi erillistä lainasopimusta ja tehdä myös erillisen sopimuksen avioeron varalle.

– Kannattaisi miettiä, että omistusoikeudet voivat olla muutakin kuin 50–50 prosenttia eli kummankin taloudellisten panostusten suhteessa, Jatkola sanoo.

Lainoja voi olla kaksi. Silloinkin koko asunto on erillisiin lainoihin pantattuna, mutta vastuussa on vain omasta lainasta.

Jos omarahoitusta on riittävästi, ei yhteis- ja erillislainoissa ole lähtökohtaista eroa, koska maksukyky määrittää marginaalin eli lainan hinnan, Jatkola sanoo.

Pankissa voi tehdä myös sopimuksen avioeron varalle. Siinä voi sopia sovussa ja rauhassa, miten laina hoidetaan, ositus tehdään, yhteisessä kodissa asutaan tai lapsia  huolletaan.

Suomessa lähes puolet avioliitoista päätyy eroon, mutta sopimuksia tehdään Jatkolan mukaan aniharvoin.  

Pankin hyväksymä ositussopimus kannattaa aina tehdä, jos asunto on avio-oikeuden alaista. Siihen perustuva asuntoa koskeva vaade ei vanhene koskaan. Uusperheissä sopimus on erityisen tärkeä.

Ongelmia on taatusti luvassa, jos myy uuden puolison vanhaa avio-oikeuden alaista omaisuutta ja käyttää sitä uuteen asuntoon, eikä ositussopimusta ole entisen puolison kanssa.

– Siitä se sotku vasta syntyykin, Jatkola sanoo.