Kuka voi joustaa Ukrainan kriisissä? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuka voi joustaa Ukrainan kriisissä?

Ukrainassa soditaan, ja länsimaissa ollaan huolissaan juustokiellon vaikutuksista kansantalouteen. Ukrainan kriisistä syntyneeseen Venäjän ja lännen väliseen selkkaukseen toivotaan nopeaa poliittista ratkaisua, samoin kuin Ukrainan omaan tilanteeseen. Mutta mitä vaihtoehtoja on tilanteen ratkaisemiseksi?

Poika ja tyttö leikkivät tilapäismajoituksessa Ukrainassa.

22.8.2014 15:18 | Päivitetty 22.8.2014 15:59

Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja kyvyttömyyttä sovitella kriisiä on kritisoitu jo moneen otteeseen.

Vaikka toimijat korostavat yksimielisyyttään, vähintäänkin ajoittain köyttä ovat vetäneet keskenään eri suuntiin paitsi Euroopan unionin jäsenvaltiot myös Yhdysvallat ja EU.

EU:ssa yksi haluaisi koventaa rahamarkkinoihin liittyviä sanktioita, toinen puolestaan olisi muita valmiimpi rajoittamaan energiakauppaa. Kolmas tahtoisi peruuttaa koko pakotteet.

Yhdysvalloista katsottuna EU:n määräämät pakotteet voivat tuntua lieviltä. Muun muassa amerikkalainen Foreign Policy -lehti kirjoitti heinäkuun lopulla, että EU:n pakotelistalla on muutaman sota-aluksen mentävä aukko.

Toisaalta Atlantin toisella puolen kummankaan osapuolen asettamat rajoitukset eivät tunnu yhtä voimakkaasti kuin Euroopassa.

– Yhdysvalloilla on vähemmän taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa kuin Euroopan unionilla. Energia-asioissa Venäjä on Yhdysvalloille vain kilpailija, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoo Taloussanomille.Ei USA:ntalutusnuorassa

Heinäkuun lopulla EU ja Yhdysvallat julkistivat yhdessä koordinoituja, aiempaa tiukempia pakotteita Venäjälle. Tuomiojan mukaan EU:ta ei voi syyttää Yhdysvaltain talutusnuorassa kulkemisesta.

– Molemmat ovat tehneet omat itsenäiset päätöksensä. EU ei seuraa automaattisesti Yhdysvaltoja, hän sanoo.

Parempi niin, sillä Yhdysvaltain äänenpainoissa on myös näkynyt maan sisäpoliittinen kiistely republikaanien ja demokraattien kesken.

– Kongressissa on sellaista henkeä, että ollaan nyt kovia Venäjän suuntaan. Useimmat siellä päätöksiä tekevistä ovat tuskin kartalla, kirjaimellisestikaan, missä on Donetsk tai Ukraina, Tuomioja huomauttaa.

Myös EU:ssa sisäpolitiikka vaikuttaa ulkopolitiikkaan, mutta yksikään jäsenvaltio ei ole livennyt pakoteruodusta, ainakaan vielä.

Pakotteet signaali,ettei vääryyksiä hyväksytä

Onko pakotteista sitten ollut mitään hyötyä?

Kansainvälisessä politiikassa on muutamia periaatteita, joista valtiot ovat useimmiten olleet samaa mieltä. Yksi periaatteista koskee valtion suvereniteettia, jota pidetään loukkaamattomana.

Kansainvälisesti ei voida hyväksyä, että Venäjä on valloittanut suvereenin valtion alueen.

– On ymmärrettävää, että halutaan signaloida, ettei vääriä tekoja voida hyväksyä, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professoriksi siirtynyt Timo Kivimäki sanoo.

Tuomiojan mukaan pakotteista voidaan luopua, jos Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille loppuu.Kaksinaismoralismia– puolin ja toisin

Sekä Venäjä että länsimaat ovat vuoroin vaatineet suvereniteetin kunnioittamista, vuoroin rikkoneet sitä. Viime vuosina etenkin Putin on kunnostautunut suvereniteetin puolustajana, esimerkiksi Yhdysvaltojen hyökätessä Irakiin.

– On totta, että Putin tekee itsestään naurettavan sillä, että hän toimii täsmälleen niin kuin hän on vuosikymmenen paasannut, että ei pitäisi toimia, Kivimäki sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, etteivät useimmat länsimaatkaan voi välttää kaksinaismoralismin leimaa.

Maaliskuussa julkaistussa artikkelissaan Kivimäki muistutti myös siitä, että ajatus konflikteista hyvän ja pahan kamppailuna on usein hedelmätön. Kiistakumppaneiden pitäisi löytää ne normit, joista voidaan olla samaa mieltä, ja pitää niistä kiinni.

Tuomioja ja Kivimäki ovat molemmat diplomaattisen ratkaisun kannalla.

Kivimäen rauhanomaista ratkaisua vastaan toimii kuitenkin yleinen kansainvälisen diplomaattisen neuvottelun logiikka: Yhtäältä se, joka on halukkaampi tekemään rauhaa, joutuu myös maksamaan siitä enemmän. Toisaalta omien vaatimustensa suhteen fanaattisempi osapuoli joutuu taipumaan vähemmän kompromissin luomiseksi.

Aloitteellisuus rauhan puolesta edellyttääkin usein ulkopuolisten toimijoiden apua. Ukrainassa sodan loppuminen olisi joka tapauksessa vasta ensimmäinen askel.

– Kun Ukrainassa aseet on saatu vaikenemaan, alkaa haavojen ja vaurioiden kurominen umpeen, Tuomioja sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?