Kuka voi joustaa Ukrainan kriisissä?

Julkaistu: , Päivitetty:

Ukrainassa soditaan, ja länsimaissa ollaan huolissaan juustokiellon vaikutuksista kansantalouteen. Ukrainan kriisistä syntyneeseen Venäjän ja lännen väliseen selkkaukseen toivotaan nopeaa poliittista ratkaisua, samoin kuin Ukrainan omaan tilanteeseen. Mutta mitä vaihtoehtoja on tilanteen ratkaisemiseksi?


Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja kyvyttömyyttä sovitella kriisiä on kritisoitu jo moneen otteeseen.

Vaikka toimijat korostavat yksimielisyyttään, vähintäänkin ajoittain köyttä ovat vetäneet keskenään eri suuntiin paitsi Euroopan unionin jäsenvaltiot myös Yhdysvallat ja EU.

EU:ssa yksi haluaisi koventaa rahamarkkinoihin liittyviä sanktioita, toinen puolestaan olisi muita valmiimpi rajoittamaan energiakauppaa. Kolmas tahtoisi peruuttaa koko pakotteet.

Yhdysvalloista katsottuna EU:n määräämät pakotteet voivat tuntua lieviltä. Muun muassa amerikkalainen Foreign Policy -lehti kirjoitti heinäkuun lopulla, että EU:n pakotelistalla on muutaman sota-aluksen mentävä aukko.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toisaalta Atlantin toisella puolen kummankaan osapuolen asettamat rajoitukset eivät tunnu yhtä voimakkaasti kuin Euroopassa.

– Yhdysvalloilla on vähemmän taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa kuin Euroopan unionilla. Energia-asioissa Venäjä on Yhdysvalloille vain kilpailija, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoo Taloussanomille.

Ei USA:n
talutusnuorassa


Heinäkuun lopulla EU ja Yhdysvallat julkistivat yhdessä koordinoituja, aiempaa tiukempia pakotteita Venäjälle. Tuomiojan mukaan EU:ta ei voi syyttää Yhdysvaltain talutusnuorassa kulkemisesta.

– Molemmat ovat tehneet omat itsenäiset päätöksensä. EU ei seuraa automaattisesti Yhdysvaltoja, hän sanoo.

Parempi niin, sillä Yhdysvaltain äänenpainoissa on myös näkynyt maan sisäpoliittinen kiistely republikaanien ja demokraattien kesken.

– Kongressissa on sellaista henkeä, että ollaan nyt kovia Venäjän suuntaan. Useimmat siellä päätöksiä tekevistä ovat tuskin kartalla, kirjaimellisestikaan, missä on Donetsk tai Ukraina, Tuomioja huomauttaa.

Myös EU:ssa sisäpolitiikka vaikuttaa ulkopolitiikkaan, mutta yksikään jäsenvaltio ei ole livennyt pakoteruodusta, ainakaan vielä.

Pakotteet signaali,
ettei vääryyksiä hyväksytä


Onko pakotteista sitten ollut mitään hyötyä?

Kansainvälisessä politiikassa on muutamia periaatteita, joista valtiot ovat useimmiten olleet samaa mieltä. Yksi periaatteista koskee valtion suvereniteettia, jota pidetään loukkaamattomana.

Kansainvälisesti ei voida hyväksyä, että Venäjä on valloittanut suvereenin valtion alueen.

– On ymmärrettävää, että halutaan signaloida, ettei vääriä tekoja voida hyväksyä, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professoriksi siirtynyt Timo Kivimäki sanoo.

Tuomiojan mukaan pakotteista voidaan luopua, jos Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille loppuu.

Kaksinaismoralismia
– puolin ja toisin


Sekä Venäjä että länsimaat ovat vuoroin vaatineet suvereniteetin kunnioittamista, vuoroin rikkoneet sitä. Viime vuosina etenkin Putin on kunnostautunut suvereniteetin puolustajana, esimerkiksi Yhdysvaltojen hyökätessä Irakiin.

– On totta, että Putin tekee itsestään naurettavan sillä, että hän toimii täsmälleen niin kuin hän on vuosikymmenen paasannut, että ei pitäisi toimia, Kivimäki sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, etteivät useimmat länsimaatkaan voi välttää kaksinaismoralismin leimaa.

Maaliskuussa julkaistussa artikkelissaan Kivimäki muistutti myös siitä, että ajatus konflikteista hyvän ja pahan kamppailuna on usein hedelmätön. Kiistakumppaneiden pitäisi löytää ne normit, joista voidaan olla samaa mieltä, ja pitää niistä kiinni.

Tuomioja ja Kivimäki ovat molemmat diplomaattisen ratkaisun kannalla.

Kivimäen rauhanomaista ratkaisua vastaan toimii kuitenkin yleinen kansainvälisen diplomaattisen neuvottelun logiikka: Yhtäältä se, joka on halukkaampi tekemään rauhaa, joutuu myös maksamaan siitä enemmän. Toisaalta omien vaatimustensa suhteen fanaattisempi osapuoli joutuu taipumaan vähemmän kompromissin luomiseksi.

Aloitteellisuus rauhan puolesta edellyttääkin usein ulkopuolisten toimijoiden apua. Ukrainassa sodan loppuminen olisi joka tapauksessa vasta ensimmäinen askel.

– Kun Ukrainassa aseet on saatu vaikenemaan, alkaa haavojen ja vaurioiden kurominen umpeen, Tuomioja sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helle muuttaa riisipiirakan bakteeripommiksi – Lista: Nämä ruokatavarat pilaantuvat nopeimmin

    2. 2

      Näin helle näkyy kaupoissa, tuuletin ei ole enää isoin hitti – Powerin myyntipäällikkö kertoo uudesta trendistä: ”Moni ajattelee asiaa siltä kantilta”

    3. 3

      Näyttävätkö pihapuusi tältä? Ota heti yhteys Eviraan – tuhoisan kasvitaudin pelätään leviävän Suomeen

    4. 4

      Tutkimus: Täällä ovat asuntosijoittamisen parhaat apajat – pääkaupungilla ei asiaa kärkiviisikkoon

    5. 5

      Tällaiseksi suomalainen köyhyys on muuttunut – Hursti: Avuntarvitsijoiden määrä kymmenkertaistui

    6. 6

      Nordea pesee kasvojaan kotipaikan vaihdosta seuranneen kuohunnan jäljiltä

    7. 7

      Läkähdyttävät hellepäivät jatkuvat – Suomalaiset: Näin pidät kotisi viileänä

    8. 8

      Koneen tulos jäi odotuksista – raaka-ainekustannukset rasittivat voittoja

    9. 9

      Vertaa omiin tuloihisi: Tämän summan keskimääräinen suomalainen saa käteen

    10. 10

      Cargotecin osakekohtainen tulos romahti 95 prosenttia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helle muuttaa riisipiirakan bakteeripommiksi – Lista: Nämä ruokatavarat pilaantuvat nopeimmin

    2. 2

      Näyttävätkö pihapuusi tältä? Ota heti yhteys Eviraan – tuhoisan kasvitaudin pelätään leviävän Suomeen

    3. 3

      Kommentti: Trump ja Putin yrittävät painaa öljyn hintaa alaspäin – vaikka se voi koitua heidän tappiokseen

    4. 4

      Näin helle näkyy kaupoissa, tuuletin ei ole enää isoin hitti – Powerin myyntipäällikkö kertoo uudesta trendistä: ”Moni ajattelee asiaa siltä kantilta”

    5. 5

      Tutkimus: Täällä ovat asuntosijoittamisen parhaat apajat – pääkaupungilla ei asiaa kärkiviisikkoon

    6. 6

      Tällaiseksi suomalainen köyhyys on muuttunut – Hursti: Avuntarvitsijoiden määrä kymmenkertaistui

    7. 7

      Kauppatorin myyjät joutuivat Trumpin ja Putinin vuoksi pakkolomalle: ”Yhden vapaapäivän pitää ihan mielellään”

    8. 8

      Vertaa omiin tuloihisi: Tämän summan keskimääräinen suomalainen saa käteen

    9. 9

      Video: Tutkija teki ajatuksilla ohjattavan elokuvan – sisältää miljardeja erilaisia juonivaihtoehtoja

    10. 10

      Läkähdyttävät hellepäivät jatkuvat – Suomalaiset: Näin pidät kotisi viileänä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin helle näkyy kaupoissa, tuuletin ei ole enää isoin hitti – Powerin myyntipäällikkö kertoo uudesta trendistä: ”Moni ajattelee asiaa siltä kantilta”

    2. 2

      Kuolinpesän myymä talo oli valtava katastrofi – Oikeus purki kaupan, 90 000 euron kulut perillisille

    3. 3

      Kokousvieraat hehkuttivat suomalaisia mansikoita ja herneitä – kesätyöntekijä Emman nopea toiminta ratkaisi kaiken

    4. 4

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    5. 5

      Helle muuttaa riisipiirakan bakteeripommiksi – Lista: Nämä ruokatavarat pilaantuvat nopeimmin

    6. 6

      Näistä koostuu Helsingin huippukokouksen miljoonalasku – ”Hyvä panos-tuotos-suhde”

    7. 7

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    8. 8

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    9. 9

      Näyttävätkö pihapuusi tältä? Ota heti yhteys Eviraan – tuhoisan kasvitaudin pelätään leviävän Suomeen

    10. 10

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    11. Näytä lisää