Tutkimus: Asuminen vie yhä isomman siivun kotitalouksien tuloista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Omistusasuja ottaa kiinni vuokralaista: kulut kasvavat enemmän

Asumismenot vievät yhä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista, uusi tutkimus paljastaa. Omistusasuminen kallistuu lähivuosina enemmän kuin vuokra-asuminen.

­

21.8.2014 14:04 | Päivitetty 21.8.2014 15:03

Asumismenot kasvavat lähivuosina kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja nopeammin, arvioidaan tänään julkistetussa tutkimuksessa.

Asumiskulut kasvavat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 asti. Suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin asumismenot lisääntyvät 1,9 prosenttia.

– Talouskasvu on ennusteperiodin alkupuolella vaimeaa, mutta voimistuu vähitellen. Kasvun piristyminen nostaa korkotasoa ja kohentaa myös tulokehitystä aikajakson loppupuolella, kertoi Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Veera Holappa tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.

Vuoden euribor-koron PTT arvioi olevan neljässä prosentissa vuonna 2018.

Asumiskuluja nostaa myös energian hinnan nousu ja verotuksen kiristyminen. Kymmenien miljardien eurojen korjaustarve tulevina vuosina nostaa kustannuksia pidemmällä aikavälillä.

Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella (PTT) teettämään tutkimukseen.

Omistusasujienkustannukset nousevat

Omassa asunnossa asuvat ovat viettäneet kissanpäiviä jo vuosia, koska korot ovat laskeneet historiallisen mataliksi. Kaikkien asuntolainojen keskikorko oli alkuvuonna 1,5 prosenttia, kun se kuluneen kymmenen vuoden aikana on ollut keskimäärin kolme prosenttia.

Omassa kerrostaloasunnossa asuvan keskituloisen asumiskustannukset nousivat vuosina 2010–2013 vain 1,9 prosenttia, kun taas vuokralla asuva pienituloinen pulitti asumisesta 4,7 prosenttia aiempaa enemmän. Keskimäärin asumiskustannukset nousivat neljä prosenttia.

– Kun katsotaan puhtaasti asumisen kuukausittaisia kuluja, omistusasuminen on ollut viime vuosina paljon vuokra-asumista edullisempaa, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm painotti.

Tulevaisuudessa erot kaventuvat. Seuraavan neljän vuoden aikana omistusasujan kustannukset nousevat keskimäärin 3,8 prosenttia, kun vuokralaisen kulut kasvavat 3,1 prosenttia.

Omistusasumisen kuluja verrattuna vuokra-asumiseen kasvattaa korkojen nousu.

PTT arvioi yleisen 12 kuukauden euribor-koron nousevan ensi vuonna 0,6 prosenttiin ja vuonna 2016 kahteen prosenttiin, jonka jälkeen korko nousee vuosittain prosentilla neljään prosenttiin vuonna 2018.

Verot ja energiapainavat päälle

Eniten asumiskustannuksia nostaa verotus ja energian hinta. Hallitus päätti keväällä nostaa kiinteistöveron alarajaa ensi vuodelle, mikä pakottaa 63 kuntaa kiristämään verotusta. Kunnissa asuu yhteensä 1,8 miljoonaa suomalaista.

Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös muun muassa arvonlisä-, jäte- ja energiaverot, jotka ovat nousseet viime vuosina. Lisäksi korkokulujen verovähennysoikeutta on päätetty leikata edelleen.

– Yksittäisten veromuutosten vaikutus voi olla vähäinen, mutta yhteisvaikutus on jo huomattava, Holappa painottaa.

EU-komission asettama hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite näkyy myös suoraan asumisen kustannuksissa. Tavoitteen mukaan päästöjä pitää vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

PTT:n laskelmien mukaan päästövähennykset voivat nostaa kaukolämmön hintaa jopa 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sähkön hinta voi puolestaan kallistua 30 prosenttia.

Energia-, arvonlisä- ja kiinteistöveron korotukset yhdessä energian hinnannousun kanssa toisivat 90 neliömetrin kerrostaloasunnon omistajalle vuodessa arviolta 159 euroa aiempaa enemmän kustannuksia.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa kustannusten lasketaan nousevan keskimäärin 311 euroa ja öljylämmitteisessä 230 euroa aiemmasta.

Mitä käyasuntojen hinnalle?

Tulojen heikko kehitys yhdessä nousevien korkojen ja kasvavien kulujen kanssa tuskin ainakaan nostaa asuntojen hintoja, Holappa arvioi.

– Kysyntä ja tarjonta määrittää selkeimmin asuntojen hintakehitystä, mutta jos tulot eivät kasva, yhä harvemmalla on varaa maksaa asunnosta.

PTT:n Holmin mukaan asumisen ja kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousu johtaa vuokrien nousuun. Asuntojen hinnat taas pysynevät lähivuosina ennallaan. Pääkaupunkiseutu voi olla kuitenkin poikkeus.

– Muuttoliikkeellä on suuri vaikutus. Kasvukeskuksissa on jatkuva ylikysyntä, mikä pitää hinnat korkeina, Holm toteaa.

Hintatasoa pitää yllä myös pienten ruokakuntien runsastuminen sekä kaupunkilaisten halu parantaa asumistasoaan. PTT arvioi alkuvuonna asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia. Helsingissä hintojen ennakoitiin nousevan neljä prosenttia.

Huhti-kesäkuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja muualla Suomessa hinnat pysyivät lähes ennallaan. 

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?