Gelman: Putin tuntee olevansa piiritetyssä linnakkeessa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Putin tuntee olevansa piiritetyssä linnakkeessa”

Venäjän asettamalla länsiruuan tuontikiellolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Näin arvioi politiikan tutkija, professori Vladimir Gelman Taloussanomille. Hän sanoo, että ruuan tuontikieltoa suurempi ongelma on Venäjän valmius käyttää sotilaallista voimaa.

13.8.2014 12:52 | Päivitetty 13.8.2014 15:19

Venäjän hallituksen ruokaboikotti altistaa hallituksen kansalaisten voimistuvalle arvostelulle ja on siksi tehty lyhyen aikavälin toimeksi, Gelman arvioi. Silti kielto saattaa myös olla osa Venäjän suurempaa voimastrategiapeliä. Sen ymmärtämiseksi on palattava ajassa taaksepäin.

Gelmanin mukaan neuvostoajan talouden suurin heikkous oli maan riippuvuus tuontiviljasta, erityisesti Yhdysvalloista ja Kanadasta 1960-luvulta lähtien.

Riippuvuutta voitiin lännessä käyttää Neuvostoliittoa vastaan. Nyt Venäjällä ajatellaan, että virheistä on opittava ja länsiruuan riippuvuudesta päästävä eroon, hän sanoo.

– Pakotteet puretaan jossakin vaiheessa, mutta on vaikea ajatella, että eurooppalaiset enää saavuttavat samaa markkina-asemaansa Venäjällä.

Venäjä toimiiarvaamattomasti

Gelman on huolissaan siitä, että Venäjä on reagoinut pakotteisiin arvaamattomasti, ”epäsymmetrisesti”. Se asetti vastapakotteet, jotka kohdistuvat myös omiin kansalaisiin.

Venäjä aikoo korvata länsiruokaa kotimaisella tuotannolla sekä tuontituotteilla muun muassa neuvostoaikojen kumppanimaista.

Gelmanin mukaan korvaavat tuotteet eivät ole yhtä hyvälaatuisia, ja niiden hintataso todennäköisesti nousee kysynnän kasvun ja pitkien kuljetusten takia.

– Venäjän viranomaisten logiikkana on ollut asettaa pakotteita, joilla hiillostetaan tavallisia kansalaisia, sekä venäläisiä että eurooppalaisia.

”Vaarallisempikuin neuvostojohtajat”

Ennen akateemista uraansa Gelman työskenteli insinöörinä Leningradissa Sverdlovin konetehtaalla, joka valmisti osia asejärjestelmiin. Sitten perestroika innosti Gelmanin politiikkaan ja tutkijaksi.

Nykyhallinnon arvaamattomuus tuottaa ongelmia myös omalle julkaisua odottavalle tutkimukselle Venäjän hallinnon muutoksista. ”Liikkuvan maaliin” osuminen on vaikeaa; tammikuussa kirjoitettu osa Venäjän nykypolitiikasta on jo pahasti vanhentunut tai olettamukset menneet pieleen.

Gelman vakavoituu arvioidessaan Putinin hallintoa. Kansainvälisistä selkkauksista, kuten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisistä, huolimatta Neuvostoliiton aikaan elettiin eräänlaista vakauden aikaa kansainvälisessä politiikassa. Neuvostoliiton toiminta oli ennakoitavissa, mutta nykyhallinnon ei enää.

– Hänestä on tulossa yhä vaarallisempi – juuri arvaamattomuuden takia. Kylmän sodan ajan neuvostojohtajat olivat ehkä ilkeitä, mutta ennakoitavissa. Toiminta oli rationaalista ja tavoitteena säilyttää status quo.

Gelmanin mukaan Putin haluaa muuttaa tilanteen ja vahvistaa Venäjän roolia globaalina suurvaltana eikä vain alueellisena. Putin ei loppukädessä pysty vahvistamaan asemaansa Ukrainan separatistien tukemisella tai Krimin valtauksella ja kokee nyt lännen uhkaavan Venäjää.

– Hän tuntee olevansa kuin piiritetyssä linnoituksessa.

Gelmanin mukaan monissa autoritaarisissa hallinnoissa ongelmaksi on noussut, että päätöksentekoon tarvittavan tiedon kerääminen, analysointi ja rationaalinen tulkinta ei enää toimi liian pitkän johtajakauden jälkeen.

Kylmän sodan retoriikka ja kostopuheet ovat vilahdelleet Ukrainan kriisin aikaan Venäjän televisiossakin.

– On uhattu, että Yhdysvallat tuhotaan ydinpölyksi. Nämä eivät ole pelkkiä sanoja, vaan myös todellisia tuntemuksia osassa Venäjän hallitusta.

Venäjän nykyjohdosta osa ei ymmärrä riskejä vaan haluaa kostoa hinnalla millä hyvänsä. Valmius käyttää sotilaallista voimaa on isompi ongelma kuin pakotteet tai ruuan tuontikielto, Gelman sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?