Venäläisprofessori: Ruokaboikotti voi kestää pitkäänkin

Venäjän asettama länsiruuan tuontikielto saattaa kestää melko pitkäänkin. Näin arvioi politiikan tutkija, professori Vladimir Gelman.

Työntekijä lajitteli juustoja moskovalaisessa ruokakaupassa tuontikiellon asettamisen jälkeen.

13.8.2014 12:31 | Päivitetty 13.8.2014 13:13

Venäjän hallitus ei ole valmis purkamaan kieltoa, ellei Euroopan unioni (EU) tee merkittäviä myönnytyksiä eli käytännössä salli Venäjän miehittää [Itä-Ukrainan] Donetskia.

– En usko, että [presidentti Vladimir] Putin lopettaa kieltoa lähiaikoina. Venäjän hallitus pitää kaikenlaisia kompromisseja heikkouden merkkeinä, Gelman sanoo.

Gelman hoitaa professuuria Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Parhaillaan hän valmistelee tutkimusta autoritaarisesta Venäjästä ja Neuvosto-Venäjän jälkeisen hallinnon muutoksista.

Gelman ei osaa arvioida, kuinka kauan tuontikielto voi kestää. Kaupunkien keskiluokan poliittiset mielialat alkavat muuttua hitaasti, jos ollenkaan.

Moni tavallinen kaduntallaaja varsinkaan maaseudulla ei ole ylipäänsä erityisen huolissaan tilanteesta.

– No, emme sitten saa länsiruokaa. Se siitä, Gelman kuvaa tuntoja.

– Jos taloustilanne jatkaa heikkenemistä ja ihmiset alkavat menettää työpaikkoja ja palkkoja, arvostelu hallitusta vastaan yleensä kasvaa. Ongelmana on viive, joka on pikemminkin vuosia kuin kuukausia, poliittisten päätösten ja niiden talousseuraamusten välillä.Suomen sooloiluolisi ”mahdotonta”

Pakotteet iskevät Suomeen erityisen kovaa. Suomi on tehnyt paljon investointeja erityisesti Pietarin alueelle. Suomessa muun muassa jotkut keskustalaiset ovat arvostelleet Suomen liittymistä EU:n pakotelinjan tukijoihin.

Gelmanin mukaan Suomen hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tukea linjaa.

– Suomesta on tullut eräänlainen kauppasodan uhri. En kuitenkaan usko, että pääministeri olisi voinut marssia Brysseliin ja sanoa, että luovutaan pakotteista. Se on mahdotonta.

Gelmanin mukaan myöskään EU:lle ei jäänyt juurikaan vaihtoehtoja. Pakotteiden suuntaaminen pankkisektoriin oli luonteva kohde, koska se vaikuttaa suoraan maan talouteen ja rahoitusmarkkinoihin, mutta ei tavalliseen kansaan.

– Mitä sitten olisi pitänyt tehdä, kun kaikki diplomaattiset keinot käytettiin, mutta tuloksia ei tullut.

Energiapakotteistakärsisivät kaikki

Gelman varoo ottamasta kantaa Suomen ydinvoimahankkeeseen venäläisen Rosatomin kanssa. Riippumatta hankkeen toteutumisesta

Suomi on erittäin riippuvainen venäläisestä energiasta. Suomen kannalta myönteistä on, että ainakin tähän asti sekä EU että Venäjä ovat varoneet sekoittamasta energiasektoria mukaan valtapeliin. Molemmilla on paljon menetettävää.

EU on varonut kuumentamasta energiasektoria, eikä Gelman usko, että Venäjäkään vetää energiavientiä mukaan vastapakotteisiin. Ydinvoimalahankkeet eivät muutoinkaan ole olleet esillä.

– Tässä suhteessa Suomen viranomaisilla paremmin liikkumavaraa ydinvoimalaneuvotteluissa. Toisaalta tilanteen kehitystä on todella vaikea ennustaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?