Kotikutoiset esteet jumittavat aurinkoenergian käyttöä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Auringon energia valuu hukkaan Suomessa

Aurinkoenergian suosio kasvaa Suomessa, mutta vauhtia jarruttavat lupa- ja muut hankaluudet. Sähköyhtiötkin elävät vielä menneessä maailmassa.

Aurinkopaneeleita asennettiin heinäkuussa matkailukeskuksen mökkiin Asikkalassa.

12.8.2014 6:01 | Päivitetty 11.8.2014 18:52

Aurinkovoima on maailman nopeimmin kasvava sähköntuotantotapa, mikä näkyy yleistyvinä aurinkoinvestointeina Suomessakin.

Sähköyhtiö Helsingin Energia alkaa syksyllä rakentaa Helsingin Suvilahteen aurinkovoimalaa, josta kuluttajat voivat ostaa oman nimikkopaneelin. Helsingissä avattiin äskettäin kioskissa ja kahvilassa toimivat matkapuhelimen latauspisteet, ja keväällä kahvila Carusel hankki aurinkopaneelit.

Kauppakeskukset Skanssi Turussa ja Astrum Salossa sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ovat puolestaan rakentaneet katoilleen aurinkovoimalat. Moni muukin on alkanut hyödyntää auringon energiaa.

– Kahdessa vuodessa on tapahtunut selvä muutos, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Suomen Lähienergialiiton puheenjohtaja Raimo Lovio.

Investointitukien ja arvonlisäverottomuuden takia aurinkovoima on yrityksille ja maatiloille kannattavinta, mutta kansalaistenkin kiinnostus on kasvanut. Esimerkiksi alalla työskentelevät LUT:n professori Jero Ahola ja pienenergia-asiantuntija ja tietokirjailija Janne Käpylehto ovat asentaneet kotiensa katoille aurinkopaneelit.

Paneelien hintojenlasku innostaaAurinkoenergian käytön kasvua vauhdittaa tekniikan kehittyminen ja paneelien halpeneminen. Hinnat ovat laskeneet viidessä vuodessa liki 70 prosenttia ja alenevat yhä.

– Kapasiteetin kaksinkertaistuessa hinnat putoavat viidenneksen, Ahola kuvaa.

Paisteen hyödyntämistä tukee se, että paneelit voidaan asentaa osaksi talon rakenteita ja pienetkin yksiköt voivat kannattaa. Paneelit eivät Aholan mukaan vaadi erityistä osaamista tai ylläpitoa. Asennuskaan ei ole valtava urakka.

– Se sujui päivässä, ja järjestelmä kytkettiin verkkoon, kertoo Käpylehto, joka asuu kerrostalossa ja hankki paneelinsa taloyhtiön luvalla.

Toisin kuin usein luullaan Suomessa riittää valoa.

– Olen yllättynyt, miten hyvin järjestelmä toimii, Ahola sanoo.

Aurinkoenergian käyttöön innostaa sen puhtaus, mutta myös hinta.

– Kun sähkön siirto ja vero otetaan huomioon, sähkönkäyttäjä voi saada katoltaan sähköä samaan hintaan, jonka joutuisi maksamaan sähköyhtiölle, Käpylehto sanoo.

Byrokratia hidastaaaurinkoenergian leviämistä

Aurinkoenergian käytön kasvusta huolimatta Suomi on Lovion mukaan jäänyt kansainvälisestä kehityksestä selvästi jälkeen. Kun Saksassa liki seitsemän prosenttia sähköstä tuotetaan auringolla, Suomessa osuus on vain jokunen promille.

Tekniikoita kehitetään jatkuvasti, mutta Lovion mielestä yritykset ovat poliitikkoja edellä. Hänestä on harmillista, että valtiolla ei ole selvää tavoitetta, kannusteista puhumattakaan.

– Hyvät asiat kompastuvat lukemattomiin pieniin esteisiin. Kyse ei ole vain hinnasta, vaan selvittämisestä ja vaivannäöstä.

Yksi harmi ovat luvat. Pääkaupunkiseutulainen voi asentaa paneelit ilman erityisiä lupia, mutta Aholan mukaan monissa kaupungeissa vaaditaan piirustuksia ja muita dokumentteja, joiden käsittely vie kuukausia.

– Tämä on turhaa byrokratiaa, joka maksaa sekä asiakkaalle että kunnalle.

Alalla harmitellaan myös tullin linjausta, jonka mukaan yli 50 kilowattituntia (kWh) tuottava laitos on sähköverovelvollinen.

– Jos kauppakeskuksen investointi on kiikun kaakun, tällainen voi katkaista kamelin selän, Lovio huomauttaa.

Sähköyhtiöidenhinnoittelu kismittää

Paneeleita hankkineita pännii sähköyhtiöiden hinnoittelu. Parhaan tuoton aurinkosähköstä saa, jos pystyy käyttämään sen itse. Koska paiste vaihtelee, useimmat välillä myyvät ylijäämäänsä ja välillä ostavat sähköä.

– Jos tuotat valtakunnanverkkoon sähköä, yhtiö maksaa 3–6 senttiä kWh:lta. Jos ostat sitä, hinta on 11–14 senttiä kWh:lta, Käpylehto kertoo.

Paneelien omistajat toivovat, että sähköyhtiöt aloittaisivat nettomittaroinnin, jossa tuotanto ja kulutus kompensoitaisiin ja asiakas maksaisi vain kuluttamastaan sähköstä.

Käpylehto kertoo, että hänellä on Mäntsälän sähkön kanssa sopimus, jossa hänen ylijäämäsähkönsä on ”pankissa” euroina ja hän voi käyttää sitä pimeinä kuukausina sähkölaskuunsa.

– Vuositasolla olen sähköomavarainen. Pankkisopimus on Käpylehdon mielestä nettomittaroinnin suuntainen sähköyhtiön ajattelutavan muutos, mutta harva yhtiö tarjoaa sitä.

Nettomittaroinnin laaja käyttö voisi haastateltujen mielestä taata tehokkaat markkinat. Sen lisäksi ei välttämättä tarvittaisi yhteiskunnan tukia.

Suomen tahtikiinni tahdosta

Ahola pitää mahdollisena, että vuonna 2020 aurinkoenergian osuus Suomen sähköntuotannosta olisi yksi prosentti.

Lovio arvioi, että Suomen tilanne voisi tuolloin vastata Ruotsin tai Tanskan nykyhetkeä. Kummassakin aurinkoenergiaa käytetään asukasta kohden kymmeniä kertoja enemmän kuin täällä.

– 2020-luvulla Suomessakin puhutaan jo aivan eri lukemista, Lovio ennakoi.

Hän vertaa tilannetta matkapuhelinten yleistymiseen. Vuonna 1991 miljoonalla oli matkapuhelin. Nykyisin viisi miljardia ihmistä omistaa sellaisen.

Loviosta huima kehitys on täysin mahdollinen, mutta kasvutahti on kiinni siitä, miten esteitä poistetaan ja aurinkoenergian käyttöön kannustetaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?