Suomalaisyritysten luulisi tienneen Venäjä-riskeistä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jos menet Venäjä-saunaan, varaudu kuumuuteen

Kuvituskuva
Julkaistu: 9.8.2014 5:02, Päivitetty 8.8.2014 17:25

Venäjä-pakotteiden tuomia tappioita valittavat itäkauppiaat ovat itse panneet paljon yhden kortin varaan. Jos joku ei ole mieltänyt Venäjää kehittyväksi markkinaksi, riskienottaja saa syyttää vain itseään.

Ei ole ihme, jos monen suomalaisen vientiyhtiön johtajisto nukkuu näinä päivinä huonosti, muutenkin kuin helteen takia. Ilmeisen harva piti näin kuumaksi äityvää EU:n ja Venäjän kauppasotaa realistisena mahdollisuutena.

Tämä kertoo joko siitä, että emme edelleenkään tunne Venäjää tarpeeksi. Tai sitten emme ole halunneet uskoa siellä näkemäämme.

Useimmissa tämän vuosikymmenen analyyseissä on kehuttu Venäjän näkymiä Suomen vientiteollisuuden kannalta lupaaviksi. Kauppa ainakin sanoi uskovansa alati jatkuvaan suomalaistuotteiden kysynnän kasvuun.

Demokratiakehityksessä tietenkin näkyi pulmia, mutta Pussy Riot -tuomioiden, homolakien tai valtion mediakontrollin tiukkenemisen ei uskottu haittaavan taloussuhteita. Jopa ajoittaiset puutullikiistatkin selitettiin yksittäisinä poikkeuksina.

Viime marraskuussa jopa talousajattelijoiden HS-raati olisi halunnut poistaa Suomen ja Venäjän välisen viisumipakon, eikä venäläisinvestoinneissa huomattu uhkia.

Me katsoimme Venäjää hyväuskoisten naapurisilmälasien läpi, helppojen juustonvientitulojen maana, emmekä halunneet ajan merkeistä huolimatta pitää sitä juuri sellaisena riskibisnesalueena joka se oikeasti yhä on.

Kaikkien talousoppikirjojen mukaisesti Venäjän federaatio on koko olemassaolonsa ajan ollut kehittyvä markkina. Maan yrityslainsäädäntö poukkoilee, ulkomaisten investointien suoja on hyvin epävarma, korruptio on laajaa eikä toimintaympäristön jatkuvuudesta ole koskaan takeita.

Heräsikö yritysjohto näihin faktoihin vasta tällä viikolla? Toivottavasti ei. Siltä kuitenkin kuulostaa, kun itäkauppiaat valittavat kovaa kohtaloaan ja vaativat valtiota tai EU:ta apuun vastapakotetappioitaan korvaamaan.

Valtio ei ole pakottanutsuomalaisyrityksiä Venäjälle

Perinteisesti meillä ja muualla kapitalistisessa lännessä on ollut tapana, että yritykset vastaavat omista riskeistään. Jos menet kyseenalaiseen maahan tai kehittyville markkinoille tekemään miljoonavoittoja, mahdolliset oppirahat maksat ihan itse.

Esimerkiksi 1980-luvulla, kun Saddam Husseinin Irak oli vakaa ja rauhallinen maa, suomalaisyritykset rakensivat sinne vaikka mitä. Kun Saddamista tuli lännen silmissä hylkiö ja kauppapakotteet alkoivat, en muista että suomalaiset olisivat näin äänekkäästi hakeneet valtiolta korvauksia menetyksistään. Kaikki nuolivat haavansa itse.

Yksikään suomalaisyritys ei lähtisi Burmaan, Keski-Afrikan tasavaltaan tai Vuoristo-Karabahiin ilman että hinnoittelee epävarmuustekijät etukäteen toiminnassaan tai varautuu äkkimuutoksiin. Venäjä ei saisi tässä olla poikkeus.

Jos suomalaisyritys vie Venäjälle maitoa, aina on mahdollista että ensi viikolla Venäjä päättää korvata sen Kiinasta tuodulla halvemmalla UHT-melamiinimaidolla. Venäläiskuluttaja ei siitä litkusta pidä, mutta Kremlin kaupparuhtinaat harvemmin kyselevät päätöksiinsä kuluttajan näkökulmaa.

Jos lentoyhtiö ohjaa rahakkaimmat kaukolentonsa Venäjän kautta halpojen ylilentomaksujen takia, olisi vain liiketaloudellista typeryyttä olla rakentamatta lennoille vaihtoehtoreittejä.

Aina kun lähtee hakemaan helppoa rahaa ja liikevaihtoa maasta, joka tiedetään poliittisesti arvaamattomaksi peluriksi, pitää varautua siihen että poutasää ei siellä jatku ikuisesti.

Venäläiseen saunaankin pitää mennä tietäen, että siellä voi joskus tulla tsuhnalle liian kuuma.

Kirjoittaja on Taloussanomien toimituspäällikkö.Twitterissä: @Petri2020

Tuoreimmat osastosta