Kun Oy Suomi Ab:stä tehtiin tytäryhtiö

Julkaistu:

Kotimaiset yritykset siirtyvät ulkomaisiin käsiin. Usein Suomesta otetaan vain se, mitä halutaan. Rippeet saneerataan, ja viimeinen sammuttaa valot. Näinkö meille käy ja onko tämä koko totuus ilmiöstä?


Suomalaisyrityksille on ilmestynyt potentiaalisia ostajaehdokkaita viime aikoina. Yritysostot ja rönsyjen karsiminen ovat maailmantalouden arkipäivää, mutta kauhukuvissa yhä suurempi osa Suomea koskevista päätöksistä tehdään pian ulkomailla.

Ulkomaalaiseen omistukseen siirtyneen yrityksen työntekijät seuraavat usein henkeään pidätellen uuden omistajan suunnitelmia. Osaavallekaan väelle ei aina löydy paikkaa uudesta strategiasta. Tässä kuussa on leikattu kovalla kädellä esimerkiksi entisiä nokialaisia Microsoftin Devices -yksikköön päätyneestä Nokian matkapuhelinliiketoiminnasta ja modeemivalmistaja Broadcomista.

Ilmiö ei kuitenkaan rajoitu vain it-alan sisäiseen myllerrykseen. Ruotsiin fuusioituneista suomalaisyrityksistä esimerkiksi Stora Enso on sulkenut Suomen toimintojaan. SSAB:hen yhdistyvä Rautaruukki on ollut yt-neuvottelujen sumassa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi Upofloorin parkettitehtaiden alasajon tapaiset irtisanomiset alle vuosi ulkomaalaisomistukseen siirtymisen jälkeen.

Ei ole tietenkään huono asia, että suomalainen osaaminen kiinnostaa maailmalla. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin ongelmallista, jos kaikki kaupaksi käyvä rohmutaan jatkuvasti muualle. Ilmiössä on viitteitä Suomen painoarvon vähenemisestä maailmantaloudessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Olemmeko matkalla kohti tytäryhtiötaloutta?

"Muskelit
eivät riitä"


– Kyllä tässä ihan perustellusti voi olla huolissaan, aloittaa vakuutusyhtiö LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala.

Vesala on havainnut, että Suomesta haetaan valikoidusti tietyn tyyppistä osaamista osaksi isompaa kokonaisuutta. Tämän jälkeen muita toimintoja karsitaan. Osaamisen ohella ostajia kiinnostavat esimerkiksi patentit ja asiakkuudet. Perkaaminen kuuluu tytäryhtiötalouden oireisiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mukaan yhtiöitä ja yksiköitä myydään ulkomaille, mikäli omat resurssit eivät riitä liiketoiminnan kehittämiseen tai ala nähdään liian kilpailtuna.

– Suomalaisyrityksessä saatetaan ajatella, ettei heiltä löydy muskeleita kansainvälistymiseen, ja he päätyvät myymään liiketoimintansa.

Kotilaisen mukaan Suomesta löytyy kuitenkin vielä vahvoja yrityksiä. Puheet tytäryhtiötaloudesta voivat olla ennenaikaisia.

Jos omistus siirtyy ulkomaille, kannattaa katsoa johtajia, opastaa Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Henri Schildt.

– Muuttuuko johto ulkomaalaisvetoiseksi? Minkälaisia verkostoja ja klikkejä muodostuu? Schildt kysyy.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Microsoftin ostaman puhelinvalmistajan johtoportaassa suomalaisten rooli on kaventunut.

– Se kertoo siitä, että Suomi on jäämässä marginaaliin.

Professori muistuttaa, että yritysten näkökulmasta irtisanomisten logiikka on varsin laskelmoivaa. Maalla ei ole väliä, vaan työntekijöiden arvolla yritykselle. Isot firmat käyttävät suuria summia rekrytointeihin.

– Eivät he irtisano siksi, että työntekijät ovat väärässä maassa.

Nokian
haaskalla


Mikä sitten selittää firmojen valumista ulkomaisiin käsiin? Vuosikymmenen puolivälistä alkanut Nokian alamäki, selittävät asiantuntijat.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtajan, professori Markku Sotaraudan mukaan Nokian ympärille syntyi yritysten ja muiden toimijoiden ekosysteemi. Kun Nokia muuttui, ekosysteeminkin oli muututtava.

– Monissa yritysostoissa on ollut kyse etupäässä Nokian haaskalla käymisestä. Nyt jaetaan sitä, mitä Nokiasta jäi jälkeen. Aika näyttää, onko kyse pysyvämmästä ja laajemmasta ilmiöstä.

LähiTapiolan Timo Vesala arvioi, että Nokian ahdinko vaikuttaa Suomeen huomattavasti laajemmin kuin muutama vuosi sitten ymmärrettiin.

– Nokia-klusterin kautta hyödynnetty osaaminen ei käy enää kaupaksi. Lypsylehmä on kuollut, eikä sitä saada enää elvyttämällä takaisin.

Kännykkäjätin ympärille kehittynyttä osaamista on myyty Yhdysvaltoihin. Henri Schildtin mukaan ilmiö johtanut yrityskulttuurien yhteentörmäyksiin.

– Yhdysvalloissa on sellainen kulttuuri, että jos joku ei suoriudu tai häntä ei tarvita, heitetään pihalle.

Schildtin mukaan esimerkiksi Microsoftilla oli aiemmin käytäntö, että firman työntekijöistä leikattiin aina tietty prosentti heikoimmin suoriutuvia.

– Samanlainen järjestelmä ei toimisi Suomessa, professori katsoo.

Suomessa on ollut tapana etsiä tarmokkaasti ihmisille uusia töitä, kun vanhoille työnkuville ei ole enää tarvetta. Nokian irtisanomisten jälkihoitoon käyttämää Bridge-ohjelmaa on myös kiitelty vastuulliseksi tavaksi toimia, kun työntekijöitä vähennetään.

Osaamista on,
riittääkö pöhinä?


Asiantuntijoiden mukaan Suomessa on edelleen osaamista. Sille pitäisi vain keksiä töitä.

– Taloutemme isoin haaste on, miten saamme pidettyä heidät työn syrjässä kiinni, ekonomisti Timo Vesala linjaa.

Vesalan mielestä ulkomaille myytyjen toimintojen tilalle pitäisi pystyä kehittämään uutta ja innovatiivista suomalaista liiketoimintaa. Tarvitaan yrityksiä, jotka hakevat kasvua kilpailemalla kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomessa on pöhinää, uutta tehdään ja uusia yrityksiä syntyy. Vielä on kuitenkin aika vähän näyttöä siitä, mikä kantaa. Ei pidä kuitenkaan masentua, vaan hyväksyä, että uusien yritysten esiinmarssi vie vuosia.

Etlan Markku Kotilaisen mukaan tulevaisuus riippuu siitä, miten isot kotimaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa ja millaiset niiden toimintaedellytykset Suomessa ovat. Kotilaisen mielestä heiluri on siirtynyt siihen suuntaan, että Suomen painoarvo vähenee.

– Siitä voisi herättää keskustelua, että tarvitaanko jatkossa vahvaa suomalaista omistusta ja Suomessa pysyviä yrityksiä, tutkimusjohtaja heittää.

Ulkomaalaisten kiinnostuksessa myös hyvää. Jos suomalainen osaaminen käy kaupaksi, jotain on tehty oikein. Kaupat avaavat suomalaiselle osaamiselle uusia reittejä markkinoille. Ja mitä isot edelle, sitä pienet perässä.

– Esimerkiksi Google seuraa tarkasti, mitä osaamista Suomesta löytyy, Markku Sotarauta sanoo.

Tärkeämpää on pitää osaamisesta huolta.

– Jos perusosaaminen yliopistotutkimuksen, koulutuksen ja yritysten tietotaidon muodossa alkaa rapautua, on syytä huolestua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat

    2. 2

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    3. 3

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    4. 4

      SDP:n Rinne tuloeroista: Eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi kasvamassa

    5. 5

      Suomen Pankin Rehn heikentyvästä talouskasvusta: Julkista taloutta vahvistettava nyt

    6. 6

      Ekonomisti Suomen taloustilanteesta: Yllättävintä on yksityisen kulutuksen heikkous

    7. 7

      Rikkaat rikastuivat pienituloisia vauhdikkaammin – ”Erityisesti myyntivoitot lisääntyneet”

    8. 8

      Eduskunta hyväksyi syksyllä suuria tunteita nostattaneen irtisanomislain

    9. 9

      Varo väärennettyjä untuvatakkeja – ”Siellä voi olla täytteenä kokonainen silputtu ankka”

    10. 10

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    2. 2

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    3. 3

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    4. 4

      Kaupan alan osakkeet syöksyvät pörsseissä – verkkokauppa kertoi katastrofaalisesta joulukaupan alusta

    5. 5

      Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat

    6. 6

      Rikkaat rikastuivat pienituloisia vauhdikkaammin – ”Erityisesti myyntivoitot lisääntyneet”

    7. 7

      VM: Suomen talouskasvun kova vauhti hiipuu – kestävyysvaje uhkaa tulevaisuudessa

    8. 8

      Uusi lentoreitti avautuu – Turusta pääsee ensi kesänä suoraan Lontooseen

    9. 9

      Jaakko sai Pendolinon vessassa idean, joka kerää kohta amerikkalaisten haukut yhteen paikkaan

    10. 10

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    4. 4

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    5. 5

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    6. 6

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    7. 7

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    8. 8

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    9. 9

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    10. 10

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    11. Näytä lisää