Kun Oy Suomi Ab:stä tehtiin tytäryhtiö

Julkaistu:

Kotimaiset yritykset siirtyvät ulkomaisiin käsiin. Usein Suomesta otetaan vain se, mitä halutaan. Rippeet saneerataan, ja viimeinen sammuttaa valot. Näinkö meille käy ja onko tämä koko totuus ilmiöstä?


Suomalaisyrityksille on ilmestynyt potentiaalisia ostajaehdokkaita viime aikoina. Yritysostot ja rönsyjen karsiminen ovat maailmantalouden arkipäivää, mutta kauhukuvissa yhä suurempi osa Suomea koskevista päätöksistä tehdään pian ulkomailla.

Ulkomaalaiseen omistukseen siirtyneen yrityksen työntekijät seuraavat usein henkeään pidätellen uuden omistajan suunnitelmia. Osaavallekaan väelle ei aina löydy paikkaa uudesta strategiasta. Tässä kuussa on leikattu kovalla kädellä esimerkiksi entisiä nokialaisia Microsoftin Devices -yksikköön päätyneestä Nokian matkapuhelinliiketoiminnasta ja modeemivalmistaja Broadcomista.

Ilmiö ei kuitenkaan rajoitu vain it-alan sisäiseen myllerrykseen. Ruotsiin fuusioituneista suomalaisyrityksistä esimerkiksi Stora Enso on sulkenut Suomen toimintojaan. SSAB:hen yhdistyvä Rautaruukki on ollut yt-neuvottelujen sumassa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi Upofloorin parkettitehtaiden alasajon tapaiset irtisanomiset alle vuosi ulkomaalaisomistukseen siirtymisen jälkeen.

Ei ole tietenkään huono asia, että suomalainen osaaminen kiinnostaa maailmalla. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin ongelmallista, jos kaikki kaupaksi käyvä rohmutaan jatkuvasti muualle. Ilmiössä on viitteitä Suomen painoarvon vähenemisestä maailmantaloudessa.

Olemmeko matkalla kohti tytäryhtiötaloutta?

"Muskelit
eivät riitä"


– Kyllä tässä ihan perustellusti voi olla huolissaan, aloittaa vakuutusyhtiö LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala.

Vesala on havainnut, että Suomesta haetaan valikoidusti tietyn tyyppistä osaamista osaksi isompaa kokonaisuutta. Tämän jälkeen muita toimintoja karsitaan. Osaamisen ohella ostajia kiinnostavat esimerkiksi patentit ja asiakkuudet. Perkaaminen kuuluu tytäryhtiötalouden oireisiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mukaan yhtiöitä ja yksiköitä myydään ulkomaille, mikäli omat resurssit eivät riitä liiketoiminnan kehittämiseen tai ala nähdään liian kilpailtuna.

– Suomalaisyrityksessä saatetaan ajatella, ettei heiltä löydy muskeleita kansainvälistymiseen, ja he päätyvät myymään liiketoimintansa.

Kotilaisen mukaan Suomesta löytyy kuitenkin vielä vahvoja yrityksiä. Puheet tytäryhtiötaloudesta voivat olla ennenaikaisia.

Jos omistus siirtyy ulkomaille, kannattaa katsoa johtajia, opastaa Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Henri Schildt.

– Muuttuuko johto ulkomaalaisvetoiseksi? Minkälaisia verkostoja ja klikkejä muodostuu? Schildt kysyy.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Microsoftin ostaman puhelinvalmistajan johtoportaassa suomalaisten rooli on kaventunut.

– Se kertoo siitä, että Suomi on jäämässä marginaaliin.

Professori muistuttaa, että yritysten näkökulmasta irtisanomisten logiikka on varsin laskelmoivaa. Maalla ei ole väliä, vaan työntekijöiden arvolla yritykselle. Isot firmat käyttävät suuria summia rekrytointeihin.

– Eivät he irtisano siksi, että työntekijät ovat väärässä maassa.

Nokian
haaskalla


Mikä sitten selittää firmojen valumista ulkomaisiin käsiin? Vuosikymmenen puolivälistä alkanut Nokian alamäki, selittävät asiantuntijat.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtajan, professori Markku Sotaraudan mukaan Nokian ympärille syntyi yritysten ja muiden toimijoiden ekosysteemi. Kun Nokia muuttui, ekosysteeminkin oli muututtava.

– Monissa yritysostoissa on ollut kyse etupäässä Nokian haaskalla käymisestä. Nyt jaetaan sitä, mitä Nokiasta jäi jälkeen. Aika näyttää, onko kyse pysyvämmästä ja laajemmasta ilmiöstä.

LähiTapiolan Timo Vesala arvioi, että Nokian ahdinko vaikuttaa Suomeen huomattavasti laajemmin kuin muutama vuosi sitten ymmärrettiin.

– Nokia-klusterin kautta hyödynnetty osaaminen ei käy enää kaupaksi. Lypsylehmä on kuollut, eikä sitä saada enää elvyttämällä takaisin.

Kännykkäjätin ympärille kehittynyttä osaamista on myyty Yhdysvaltoihin. Henri Schildtin mukaan ilmiö johtanut yrityskulttuurien yhteentörmäyksiin.

– Yhdysvalloissa on sellainen kulttuuri, että jos joku ei suoriudu tai häntä ei tarvita, heitetään pihalle.

Schildtin mukaan esimerkiksi Microsoftilla oli aiemmin käytäntö, että firman työntekijöistä leikattiin aina tietty prosentti heikoimmin suoriutuvia.

– Samanlainen järjestelmä ei toimisi Suomessa, professori katsoo.

Suomessa on ollut tapana etsiä tarmokkaasti ihmisille uusia töitä, kun vanhoille työnkuville ei ole enää tarvetta. Nokian irtisanomisten jälkihoitoon käyttämää Bridge-ohjelmaa on myös kiitelty vastuulliseksi tavaksi toimia, kun työntekijöitä vähennetään.

Osaamista on,
riittääkö pöhinä?


Asiantuntijoiden mukaan Suomessa on edelleen osaamista. Sille pitäisi vain keksiä töitä.

– Taloutemme isoin haaste on, miten saamme pidettyä heidät työn syrjässä kiinni, ekonomisti Timo Vesala linjaa.

Vesalan mielestä ulkomaille myytyjen toimintojen tilalle pitäisi pystyä kehittämään uutta ja innovatiivista suomalaista liiketoimintaa. Tarvitaan yrityksiä, jotka hakevat kasvua kilpailemalla kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomessa on pöhinää, uutta tehdään ja uusia yrityksiä syntyy. Vielä on kuitenkin aika vähän näyttöä siitä, mikä kantaa. Ei pidä kuitenkaan masentua, vaan hyväksyä, että uusien yritysten esiinmarssi vie vuosia.

Etlan Markku Kotilaisen mukaan tulevaisuus riippuu siitä, miten isot kotimaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa ja millaiset niiden toimintaedellytykset Suomessa ovat. Kotilaisen mielestä heiluri on siirtynyt siihen suuntaan, että Suomen painoarvo vähenee.

– Siitä voisi herättää keskustelua, että tarvitaanko jatkossa vahvaa suomalaista omistusta ja Suomessa pysyviä yrityksiä, tutkimusjohtaja heittää.

Ulkomaalaisten kiinnostuksessa myös hyvää. Jos suomalainen osaaminen käy kaupaksi, jotain on tehty oikein. Kaupat avaavat suomalaiselle osaamiselle uusia reittejä markkinoille. Ja mitä isot edelle, sitä pienet perässä.

– Esimerkiksi Google seuraa tarkasti, mitä osaamista Suomesta löytyy, Markku Sotarauta sanoo.

Tärkeämpää on pitää osaamisesta huolta.

– Jos perusosaaminen yliopistotutkimuksen, koulutuksen ja yritysten tietotaidon muodossa alkaa rapautua, on syytä huolestua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    2. 2

      Suomessa on lähes 50 000 työpaikkaa ilman tekijää – vaikeasti täytettävien määrä kasvoi jyrkästi

    3. 3

      Hymynkare postilakon sovittelupäivän alkaessa – Työnantaja: ”Olen toiveikas”

    4. 4

      USA:n ja Kiinan kauppasopimus on hyvin lähellä –Trumpin neuvonantaja: ”Hienosäädöstä kiinni”

    5. 5

      Megakeskukset vertailussa: Kummalla on isompi, Vesa Keskisellä vai Toivo Sukarilla?

    6. 6

      Lämpeneekö postilakon jääkylmä tunnelma viimein? Osapuolet kohtaavat – työnantaja valmis tinkimään tavoitteestaan

    7. 7

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    8. 8

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    9. 9

      Kommentti: Käytätkö rahaa kuten itse haluat vai toimitko kuten äitisi tai isäsi?

    10. 10

      Matkahuolto uudisti pakettipalveluidensa hinnoittelun keskellä postilakkoa – yhtiö kertoo, mistä uudistuksessa on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    2. 2

      Megakeskukset vertailussa: Kummalla on isompi, Vesa Keskisellä vai Toivo Sukarilla?

    3. 3

      Seinäjoen Ideapark avautui ja Elina oli ensimmäisenä jonossa: ”Toivottavasti siellä olisi Teemu Selänne”

    4. 4

      Matkahuolto uudisti pakettipalveluidensa hinnoittelun keskellä postilakkoa – yhtiö kertoo, mistä uudistuksessa on kyse

    5. 5

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    6. 6

      Merimies-Unioni aloittaa tuki­toimet lakkolaisille – Postin kuljetukset jätetään satamiin

    7. 7

      Hymynkare postilakon sovittelupäivän alkaessa – Työnantaja: ”Olen toiveikas”

    8. 8

      Lämpeneekö postilakon jääkylmä tunnelma viimein? Osapuolet kohtaavat – työnantaja valmis tinkimään tavoitteestaan

    9. 9

      Palta: PAUn lakot osin laittomia

    10. 10

      Asukkaille valtavat taloudelliset vahingot: Rivitalo uppoaa Pälkäneellä, kulut juoksevat vaikka rakennus on asumiskelvoton

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    2. 2

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Nikosta, 29, tuli parissa vuodessa miljonääri tuurilla – ”Niitä jaettiin käytännössä ilmaiseksi kaikille”

    6. 6

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    7. 7

      Järvenpään K-Citymarket on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi – ”Teimme sen!”

    8. 8

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    9. 9

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    10. 10

      Kaksi pakastinta hurisee Valton, 80, talossa auringon voimalla – mies otti hatkat sähköverkosta jo 80-luvulla

    11. Näytä lisää