Joukkorahoituksen innokkaimmat puolestapuhujat saavat uuden rahoitusmuodon kuulostamaan eräänlaiselta uudelta nokialta, joka voi pelastaa Suomen. Lainsäädäntö, poliisi ja poliittiset päättäjät ovat saaneet paljon moitteita siitä, että joukkorahoitukselle on lyöty liikaa kapuloita rattaisiin.
Joukkorahoitus on eittämättä tervetullut ilmiö aikana, jolloin etenkin aloittavilla yrityksillä on vaikeuksia saada pääomaa. Uudesta rahoitusmuodosta on kuitenkin syntynyt muoti-ilmiö, jonka etuja korostetaan toisinaan yksipuolisesti ja riskejä puolestaan vähätellään. Yleisen väittämän mukaan tallettajien tileillä makaa yli 80 miljardia euroa. Rahat eivät kuitenkaan makaa tileillä käyttämättöminä, vaan pankit lainaavat noita rahoja eteenpäin. Silti jopa valtiovarainministeriön tiedotteessa sanotaan, että joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen. VM ilmeisesti siis arvioi, että pankit eivät ota riittävästi riskiä yritysrahoituksessa ja siksi rahaa pitäisi siirtää pankkijärjestelmästä muualle.
VM:n ajatuskulku herättää monta kysymystä. Miksi yksityisen tallettajan kannattaisi rahoittaa hanketta, jota tallettajan käyttämä pankki ei suostu lainoittamaan? Onko keskivertotallettajalla pankkia parempi kyky arvioida erilaisten liikeideoiden onnistumista? Onko valtiovarainministeriö sitä mieltä, että pankkisääntely rajoittaa väärällä tavalla yritysrahoitusta ja tuon ongelman korjaamiseksi jokaisesta kansalaisesta pitäisi tehdä yrityspankkiiri?Kaikista ei ole bisnesenkeleiksi
Väärinkäytösten mahdollisuutta pidetään usein keskeisenä joukkorahoituksen riskinä. Suurempi uhka saattaa kuitenkin piillä siinä, että kansalaiset houkutellaan kannattamattomaan toimintaan aivan laillisesti.
Suomessa toimii jo nyt yritys, joka yrittää puhelimitse houkutella kansalaisia bisnesenkelitoimintaan. Tavallisille suomalaisille on kuitenkin tarjolla erityisen riskialtis toimintamalli, joka unohtaa perinteisen bisnesenkelitoiminnan keskeiset periaatteet.
Bisnesenkelit ovat tyypillisesti yritystoiminnassaan onnistuneita ihmisiä, jotka sijoittavat huomattavia summia aloittaviin yrityksiin. Tyypillisesti bisnesenkeli hajauttaa sijoituksensa esimerkiksi kymmeneen yritykseen, joista viitisen epäonnistuu täysin, kolme tai neljä etenee jotenkuten ja yksi tai kaksi onnistuu erinomaisesti. Lisäksi nämä bisnesenkelit toimivat usein muutaman hengen ryhminä, joissa yhdistyy erilaista osaamista.
Suomessa puhelinkampanjaa käyneen yrityksen kautta sijoitukset eivät kuitenkaan hajaudu useaan kohteeseen, vaan rahat menevät yhteen yritykseen. Tavallisella kansalaisella ei myöskään ole mahdollisuutta hajauttaa pieniä rahojaan useaan kohteeseen. Näin siis tavallisen villevirtasen tai maijameikäläisen pitää olla kokenutta bisnesenkeliä huomattavasti taitavampi sijoittaja, joka onnistuu heti ensimmäisessä ja ainoassa kohteessaan.
Ymmärtääkseni kyseessä on aivan laillinen toiminta, jossa ei ole mitään väärää. Silti ainakin itselleni tuli myyntipuhelun aikana tunne, että minua yritetään vetää heikoille jäille epäeettisin keinoin. Samalla tuli tunne, että tämän ei pitäisi olla valtiovarainministeriön tavoite.
Rahoituksessa on aito ongelma
Finanssikriisin jälkeinen sääntely on epäilemättä vaikeuttanut yritysten rahoitusta. Monet terveet yritykset sanovat, että pankkien oville on turha kolkutella. Toisaalta eräs menestynyt bisnesenkeli totesi jokin aika sitten, että hyvistä ideoista on suurempi pula kuin rahasta. Hän epäili jopa, että yrityksellä ei ole riittävästi myöskään bisnesosaamista, jos sillä ei ole osaamista edes rahan hakemiseen.
Rahoituksen saaminen on joka tapauksessa vaikeutunut. Talouskasvu ja työllisyys edellyttävät, että ongelmalle myös tehdään jotain. Ratkaisua on kuitenkin viisainta hakea kanavista, joissa on osaamista arvioida yritystoimintaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tavallisilla kansalaisilla tuota osaamista ei ole, vaikka kuinka positiivisesti sitä toivoisi.
Joukkorahoitus voi olla yksi pienen pieni apu kokonaisuudessa, mutta sillekin pitää luoda pelisäännöt. Kansantalouden etua ei aja järjestelmä, joka perustuu villin lännen periaatteisiin.
