Tässä on 6 myyttiä Suomen kalleudesta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuusi myyttiä Suomen kalleudesta – osa totta, osa ei

Suomi on kallis maa. Väite on Suomessa tavallinen, ja moni urputtaa hinnoista etenkin ulkomaan reissuilta kotiin palattuaan. Mikä täällä oikein maksaa? Vai maksaako?

23.7.2014 6:01 | Päivitetty 22.7.2014 18:34

Onko kaikki Suomessa oikeasti kallista? Taloussanomat kävi myytin kimppuun ja selvitti Euroopan tilastoviranomaiselta Eurostatilta tietoa muutamien tavaroiden ja palveluiden hintatasosta eri puolilla Eurooppaa.

Hintavertailu paljasti, että myytti Suomen kalleudesta pitää paikkaansa – mutta vain osittain.

Vertailussa tarkasteltiin keskinäistä hintatasoa niin sanotuissa EU 15 -maissa eli maissa, jotka olivat EU:n jäseniä ennen vuoden 2004 laajentumista.

Myytti 1 – Ruoka on kallista

Ruoka maksaa. Tämä johtuu pitkälti verotuksesta, mutta myös tuotannon rakenteista Suomessa. Esimerkiksi leipä ja viljatuotteet ovat neljänneksen kalliimpia kuin muissa EU:n vanhoissa jäsenmaissa. 

Tanskalaiset syövät selvästi kalleinta leipää, koska he maksavat kovempaa arvonlisäveroa. Halvinta leipä on Britanniassa, koska veroa ei käytännössä ole, kertoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta.

Liha maksaa Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin EU 15 -maissa keskimäärin. Suomen hinnat ovat Tanskan, Ranskan ja Hollannin tasoa. Kohtuuhintaa selittää osin se, että tuottajahinnat ovat Suomessa hiukan alempia.

Leivän hintaan vaikuttavat myös kulutustottumukset. Keski-Euroopassa suuri osa leivästä kulutetaan tuoreena.

– Suomessa pakataan ja kuskataan, ja ketjussa on siten huomattavasti enemmän kustannuksia ja logistiikkaa, Arovuori sanoo.

Kalan, hedelmien, perunan ja vihannesten hintataso on noin 15 prosenttia yli keskiarvon. Myös maidon, kananmunien ja juuston hinnoissa Suomi sijoittuu yläpäähän. Maidon tuottajahinta on Suomessa korkea.

Ruoka on Suomessa kallista, Arovuori vahvistaa. Hintoja kuitenkin selittää myös Suomen palkkataso. Esimerkiksi jauhelihapaketin hinnasta kolmasosa on palkkakuluja. Hinnat ja palkat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin. 

Tulos: Myytti on totta.

Myytti 2 – Autovero tolkuttoman korkea

Autoilevan kansan mielestä autot maksavat aivan liikaa. Ovatko auto kalliita, suhteessa kuluttajahintoihin Suomessa tai eurooppalaisittain?

Ensimmäiseen vastaus on: eivät enää. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan sekä uusien että vanhojen autojen hinnat ovat laskeneet alle keskitason kuluttajahinnoista.

EU-15:ssa Suomi on neljäntenä, kovan autoveron Tanska ykkösenä. Suomen hintaindeksi on kuitenkin laskenut vuodesta 2008 ja lähentynyt keskitasoa.

– Suomalaiset maksavat autoveroa keskimäärin 7000 euroa autolta, hiilidioksidipäästöistä riippuen, eli noin 30 prosenttia enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, sanoo Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Lisäksi Suomessa ajetaan pienemmillä ja halvemmilla autoilla, kun taas Ruotsissa Volvoja on noin kolmasosa autokannasta. Myös saksalaiset ajavat kalliilla merkeillä.

Tulos: Myytti osittain murtumassa

Myytti 3 – Sähkölaskut, bensa – kallista

Eurooppalaisessa tilastoinnissa energian keskihintoja vertaillaan ryppäänä, jossa mukana ovat sähkö, kaasu ja polttoaineet.

Suomen hinnat ovat Euroopan kolmanneksi halvimmat. Edullisempaa on vain Ranskassa ja Luxemburgissa. Suomessa energiamarkkinat toimivat melko tehokkaasti.

– Kulutus vaikuttaa siihen, kuinka me koemme energian hinnan. Kun katsoo sähkölaskua, tuntuu että onpa kallista, mutta kulutuskin on huomattavasti suurempaa kuin monissa maissa, kuvaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Harri Kananoja

Entäs bensa? Kun huoltamolla bensamittari raksuttaa, arkihavainto on selvä: kallista on. Bensan hinta on kallistunut edelliset 40 vuotta kaikkialla Euroopassa.

Italiassa bensa on kalleinta, ja Suomi lukeutuu kalliimpaan keskikastiin Taloussanomien  viimevuotisen vertailun perusteella.

Tulos: Pääosin myyttiä

Myytti 4 – Liikkuminen maksaa maltaita

Monen mielestä joukkoliikenteen liput maksavat paljon. Se on totta: Lentäminen tai junalla, bussilla tai muilla kulkupeleillä eteneminen on Suomessa viidenneksen kalliimpaa kuin EU 15 -maissa keskimäärin.

Mutta hintaindeksissä on iso puute. Se ei ota huomioon sitä, että välimatkat ovat Suomessa pitkiä.

Tietoliikenne sen sijaan on edullista.  Tietoliikennepalveluissa, joita ovat muun muassa posti- ja telepalvelut ja viestinlaitteet, Suomi on EU 15 -maiden halvin.

Tulos – Pääosin myyttiä

Myytti 5 – Ravintoloiden ja alkoholinhinnat pilvissä

Suuri osa suomalaisista kokee, että ravintoloissa syöminen ja juominen on tuhottoman kallista. Eurooppalaistilasto vahvistaa myytin todeksi.

Suomessa ravintoloiden ja hotellien hinnat ovat neljänneksen EU-keskitasoa kalliimpia. Vain Ruotsi ja Tanska ovat vielä Suomeakin selvästi kalliimpia. Niissä kuluttajien käteen jää kuitenkin myös enemmän tuloja.

Majoitus- ja ravintola-alan rummuttama alkoholivero on korkea: Alkoholi oli viime vuonna vanhojen jäsenmaiden kalleinta. Hinnat ovat 70 prosenttia keskitasoa kalliimpia. Perässä tulevat Irlanti ja Ruotsi. Vähiten alkoholi maksaa Saksassa.

Tulos – myytti totta

Myytti 6 – Suomi on kallis maa

Suomessa hintataso on koko EU:n keskiarvoa 23 prosenttia korkeampi. Suomi on siis kallis maa, eittämättä.

Hintaindeksit ovat silti tavallaan vain "turistihintoja", kuten Tilastokeskuksen tilastoasiantuntija Kananoja muistuttaa. Hintavertailuissa täytyy ottaa huomioon myös erot ostovoimassa, jotta tietäisi kuinka kallis maa Suomi on suomalaiselle tai Kreikka kreikkalaiselle.

2000-luvun loppupuolelta suomalaisen palkansaajan ansiotulot ovat kivunneet lähelle vanhojen EU-maiden keskitasoa. Viime vuonna ostovoima kääntyi kuitenkin laskuun.

Onko Suomi kallis maa suomalaiselle?

– Onhan se, ilman muuta. Tämä johtuu kulutuksen verotuksesta. Kuluttaminen, ja oikeastaan eläminen, on Suomessa kallista. Sairastaminen ja ennen kaikkea koulutus halpaa, Arovuori tiivistää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?