"Spotify, Pandora tai Rhapsody eivät koskaan voi olla tuottavia" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Spotify, Pandora tai Rhapsody eivät koskaan voi olla tuottavia"

Julkaistu: 22.7.2014 6:14, Päivitetty 24.7.2014 16:08

Musiikintuottajien suosima Soundcloud neuvottelee levy-yhtiöiden kanssa lisenssisopimuksesta. Taustalta löytyvät alalle tutut ongelmat: riskisijoittajat sysäävät valtavia rahamääriä internetin musiikkipalveluihin, mutta voittoa ei synny.

Suureen suosioon parissa vuodessa noussut musiikkipalvelu Soundcloud on uutistoimisto Bloombergin saamien tietojen mukaan neuvottelemassa lisenssisopimuksesta kolmen suuren levy-yhtiön kanssa.

Neuvottelujen varjossa yhtiö on myös vaivihkaa ilmoittanut merkittävistä muutoksista palveluihinsa. Kesäkuun lopussa Soundcloud esimerkiksi uudisti käyttäjäehtojaan.

Yhtiö kertoi ottavansa niin kutsutut evästeet laajempaan käyttöön ja sallivansa käyttäjille sisäänkirjautumisen Soundcloudiin Facebook ja Google+ -tileillä.

Evästeet ovat yksi yleisimmistä tavoista kerätä käyttäjistä tietoa verkkomainoksia varten.

Musiikin suoratoistopalveluita Tukholman yliopistossa tutkivan Rasmus Fleischerin mukaan sisäänkirjautuminen isojen some-yhtiöiden kautta ja evästeiden aggressiivisempi käyttö on suoratoistopalveluille tapa näyttää, että ne ovat osa ”ison datan” teollisuutta. Datan kasautuessa, se muuttuu yhä arvokkaammaksi. On kuitenkin vaikea sanoa, mitä kaikkea Soundcloud voi saavuttaa keräämällä kuluttajadataa.

– Se on tavallaan keinottelutaloutta, Fleischer pohtii.

Suoratoiston umpikuja

Musiikin suoratoistopalveluiden suosio lähti nousuun viime vuosikymmenen lopussa. Edelläkävijä oli vuonna 2006 perustettu Spotify, jota alettiin nopeasti markkinoida piratismin laillisena vaihtoehtona. Palvelun oli määrä hyödyntää kaikkia – musiikin tekijöitä, musiikin kuuntelijoita ja näiden välissä toimivia levy-yhtiöitä.

Suoratoisto haastoi piratismin myös muuttamalla ihmisten tapaa kuunnella musiikkia: yksittäisten mp3-kappaleiden tai levyjen sijaan musiikkia alettiin kuluttaa syötteinä.

Useat suoratoistopalvelut rahoittavat toimintaansa niin kutsutulla freemium-mallilla – peruspalvelut tarjotaan ilmaiseksi (free), ja kehittyneet korvausta vastaan (premium). Esimerkiksi Spotifyn ilmaispalvelun musiikin keskeyttävät säännölliset mainoskatkokset, joista pääsee eroon maksamalla kuukausi- tai vuosimaksun.

Soundcloud soveltaa myös freemium-mallia, mutta tuloja haetaan ainoastaan musiikin tuottajilta. Palvelun käyttäjät voivat ladata omia äänitteitään kahden tunnin edestä Soundcloudin pilveen ilmaiseksi. Sen jälkeen omien tuotosten lataaminen palveluun maksaa. 

Aluksi valtavasti innostusta kerännyt freemium-malli on viime vuosina ollut yhä suurempien epäilysten alla.

Viime marraskuussa arvostettu tutkimusyhtiö Generator Research julkaisi selvityksen musiikin suoratoistopalveluiden ansaintamalleista.

Selvityksen päätekijä Andrew Sheehyn johtopäätökset olivat tylyt. Sheehyn mukaan heidän analyysinsä mukaan "yksikään tämän hetken musiikin tilauspalvelu – mukaan lukien johtavat brändit kuten Pandora, Spotify ja Rhapsody – eivät koskaan voi olla tuottavia, vaikka niiden toiminta sujuisi täydellisesti". Raportti ei kattanut Soundcloudia.

Musiikin IT-kupla

Generator Research syyttää levy-yhtiöitä, jotka eivät kykene suhtautumaan suoratoistoon pitkäjänteisesti vaan vaativat heti valtavia omistusosuuksia suoratoistoyhtiöistä sekä jopa 70 prosentin royalty-maksuja.

Esimerkiksi Spotify on kasvattanut tulojaan valtavasti, mutta koska royaltyt on sidottu tulojen määrään, niin yhtiö pysyy tappiollisena. Yksityisten yritysten tuloksia tutkivan PriVyn mukaan Spotify on perustamisensa jälkeen menettänyt 200 miljoonaa dollaria.

Vastaavasti musiikin tuottajat ovat kritisoineet suoratoistopalveluja lähes kautta linjan siitä, että muusikoiden osuudet palveluiden tuotoista jäävät naurettavan pieniksi.

Viimeisen vuoden aikana useat IT-alan analyytikot ovat arvioineet, että New Yorkin pörssissä muhii teknologiakupla. Wall Street Journalin haastatteleman meklarin mukaan teknologiayhtiöiden arvo määritellään liian löyhin perustein.

Suoratoiston musiikkipalveluista merkittävin pörssiin rekisteröitynyt yhtiö on freemium-malliin tukeutuva Pandora – Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Uudessa Seelannissa toimiva verkkoradio.

Kun Pandora rekisteröitiin New Yorkin pörssiin kesäkuussa 2011, yhtiön osake lähti liikkeelle 13,40 dollarin arvolla. Sahattuaan paikoillaan pari vuotta, osake lähti viime syyskuussa hurjaan nousuun ja kipusi parhaimmillaan 37,40 dollarin arvoon tämän vuoden helmikuun lopussa. Sen jälkeen osakkeen arvo on laskenut 25 ja 30 dollarin välille.

Kuten muut alan yhtiöt, Pandora ei ole kyennyt tekemään voittoa kokonaisen vuoden ajan, vaikka yhtiön vuoden 2013 viimeinen neljännes meni plussan puolelle. 

– Soundcloud ja Spotify eivät ole rekisteröityneitä pörssiin, mutta molemmat ovat esimerkkejä yhtiöistä, jotka tällä hetkellä lähinnä polttavat riskipääomaa, Fleischer sanoo.

Vuonna 2011 Soundcloud teki kuuden miljoonan dollarin liikevaihdolla viiden miljoonan dollarin liiketappion. Suuremmat rahahanat avautuivat kuitenkin yhtöille viime vuoden lopussa, kun se keräsi riskisijoittailta 700 miljoonaa dollaria. Fleischer epäilee, että Soundcloud pyrkii nyt näyttämään arvonsa sijoittajille.

Datan keräämisen ja käyttäjäpohjan laajentamisen lisäksi yksi tapa vahvistaa luottamusta yhtiöön on selkeyttää yhteistyötä levy-yhtiöiden kanssa.

Kulujen rationalisointi

Berliinissä toimiva Soundcloud on tähän mennessä soveltanut Yhdysvaltain niin sanottua Digital Millennium Copyright Act eli lyhyemmin DMCA -lakia. Vuonna 1998 Yhdysvalloissa voimaan tulleen lain mukaan ihmiset saavat ladata sivuilleen tekijänoikeussuojattua aineistoa, jos aineisto poistetaan mikäli oikeudenhaltija on yhteydessä sivun omistajaan. Myös esimerkiksi Youtube valvoo palveluun ladattua sisältöä DMCA-lain nojalla.

– DMCA-käytäntö toimii periaatteessa, mutta jos valituksia tulee paljon, niin se teettää sivun omistajille hyvin paljon työtä, Rasmus Fleischer sanoo.

DMCA-valitusten määrä on yksi syy, miksi nouseva toimija saattaa ajautua levy-yhtiöiden syliin. Tekijänoikeushaltijan on jokaisen valituksen yhteyteen liitettävä muodollinen vakuus, että hänellä tosiaan on oikeudet kappaleeseen. Kun pyyntöjä on paljon, niin ne lähetetään automatisoidusti vakuuksien kera.

– Pyynnöt käydään läpi käsin jos ne tulee sinulta tai minulta. Mutta levy-yhtiöillä on iso määrä oikeuksia ja siksi myös oma tili, joilla tämmöiset voidaan tehdä sähköisesti, tekijänoikeuskysymyksiin erikoistunutta lakitoimisto Turrea edustava asianajaja Herkko Hietanen sanoo Taloussanomille.

Automatisointi säästää rahaa paitsi levy-yhtiöille, myös musiikkia tarjoaville yhtiöille. Sekä levy-yhtiöt että Soundcloud ovat jo antaneet ymmärtää, että suurten levy-yhtiöiden sisältöä poistetaan automaattisesti palvelusta.

– Se on rationalisointia. Sijoitetaan robotteihin työntekijöiden sijaan, Fleischer sanoo.