"Suomi on aika ikävästi väliinputoaja"

Julkaistu: , Päivitetty:

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan uudet pakotteet muistuttavat Venäjää siitä, että vakavampia sanktioita saattaa olla luvassa. Lisäpakotteiden tie näkyisi myös Suomen kasvunäkymissä.


Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltojen ja EU:n asettamat uudet Venäjän vastaiset pakotteet ovat lähinnä muistutus lisäpakotteiden mahdollisuudesta.

– Markkinoilla säikähdettiin ensimmäisiä Venäjä-sanktioita, mutta sen jälkeen odotusarvoksi on muodostunut se, ettei mitään vakavampaa ole luvassa. Uudet sanktiot muistuttavat nyt pakotteiden kolmannen vaiheen olemassaolosta, Aaltola sanoo.

Yhdysvaltojen nyt asettamat pakotteet kohdistuvat venäläisiin pankkeihin, energiayhtiöihin ja puolustusalan yrityksiin. Energiayhtiöiden, kuten Rosneftin öljykauppaa ei kuitenkaan rajoiteta.

Euroopan unionin (EU) uudet pakotteet kohdistetaan venäläisiin yrityksiin ja ihmisiin, jotka ovat tukeneet Ukrainan separatisteja. Lisäksi EU harkitsee kahdenvälisten ja alueellisten yhteistyöohjelmien jäädyttämistä ja keskeyttää Euroopan investointipankin sekä jälleenrakennus- ja kehityspankin lainoituksen Venäjälle.

Kolmannen vaiheen pakotteet voisivat pitää sisällään Venäjän sulkemisen kansainvälisiltä finanssimarkkinoilta, ja rajoituksia Venäjän ja Euroopan maiden väliseen kauppaan. Tässä vaiheessa myös Venäjän kaasutoimitusten jatkuminen Eurooppaan olisi kysymysmerkki.

Aaltolan mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen viesti on nyt se, että pakotteiden tiellä jatketaan niin kauan, kunnes Venäjä vetää tukensa Itä-Ukrainan kapinallisilta ja taipuu aktiivisesti rauhoittamaan Ukrainan tilannetta.

– Riski pakotteiden laajenemiselle on olemassa, sillä tilanne on varsin lukkiutunut. Paineet Venäjä-pakotteiden kiristämiselle ovat kovat varsinkin Yhdysvalloissa, missä presidentti Obamaa arvostellaan heikkoudesta, Aaltola kertoo.

Pakotteiden syveneminen
olisi Suomelle raskas pala


OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan uudet pakotteet eivät vaikuta suoraan Suomen ja Venäjän välisiin taloussuhteisiin.

Sanktioiden vaikutukset Venäjän talouskasvuun heijastuvat kuitenkin myös Suomeen.

– Prosenttiyksikön pudotus Venäjän kasvuluvuissa laskee noin 0,1–0,2 prosenttiyksikköä Suomen kasvunäkymiä, Heiskanen muistuttaa.

Noin 1,5 prosenttia Suomen yksityisestä kulutuksesta tulee venäläisten lompakoista. Siten venäläisten ostosmatkailijoiden väheneminen näkyy myös yksityisessä kulutuksessa.

Kauppasuhteiden mahdollinen kylmeneminen näkyisi lisäksi Suomen viennissä sekä energiataloudelle tärkeässä Venäjän-tuonnissa.

Suomen talouden kasvuennusteita on jo rukattu alaspäin Venäjän kasvunäkymien heikentymisen vuoksi, mutta Heiskasen mukaan riski kasvuennusteiden lisätarkistuksille on olemassa, jos pakotteissa edetään yhä.

Tällä hetkellä OP-Pohjola ennakoi Suomen talouden kasvun jäävän kuluvana vuonna prosentin tasolle ja ensi vuonna noin kahteen prosenttiin.

Valtiovarainministeriö puolestaan ennakoi kasvun jäävän tänä vuonna vain 0,2 prosenttiin, ja kiihtyvän ensi vuonna 1,4 prosentin vauhtiin.

Rajaohjelmiin ei koskettu,
ainakaan vielä


Uudet pakotteet eivät sisällä EU:n rajaohjelmien keskeyttämistä, mikä olisi arvioiden mukaan aiheuttanut Suomelle mittavia taloudellisia menetyksiä. Suomi olisi saattanut menettää rajaohjelmiin sidottua tukirahaa jopa 200 miljoonaa euroa.

Aaltolan mukaan kysymys saattaa nousta jälleen asialistalle, jos pakotteita päätetään lisätä. Eri yhteistyöohjelmia on kuitenkin useita, ja EU aloittanee lisärajoitukset poliittisesti neutraaleimmista vaihtoehdoista.

Pakotteiden vaikutukset kantavat todennäköisesti varsin pitkälle. EU perusteli uusia toimia Krimin tilanteella, eikä Yhdysvaltojen tapaan Itä-Ukrainan levottomuuksilla.

– Krim tulee olemaan kiviriippana pitkään, mikä kertoo myös siitä, että EU-pakotteet ovat todennäköisesti pitkäaikaisia, Aaltola toteaa.

Euroopalla on silti käsissään Venäjää paremmat kortit. Venäjä on riippuvaisempi eurooppalaisista energia-asiakkaistaan, kuin Eurooppa Venäjän energiasta. Venäjän painoarvoa ei Aaltolan mukaan sovi liioitella.

Pitkän aikavälin vaikutukset
suurennuslasin alla


Pakotteiden lyhyen aikavälin suhdannevaikutukset ovat verrattain toisarvoinen asia, kun tarkastellaan Ukrainan kriisin synnyttämän vastakkainasettelun ja talouspakotteiden pidemmän aikavälin mahdollisia vaikutuksia.

– Jos Venäjän talous suuntaa pidemmällä aikavälillä itään ja kääntyy poispäin Euroopasta, seuraukset voisivat olla Suomen talouden kannalta hyvin merkittäviä, OP-Pohjolan Reijo Heiskanen toteaa.

Venäjän mahdollinen eristäytyminen koskisi Suomen talouteen muuta Eurooppaa enemmän. UPI:n Mika Aaltolan mukaan Suomessa onkin asetettu liian suuria odotuksia Venäjän kasvun ja kaupan tuomille mahdollisuuksille.

– Suomi on aika ikävästi väliinputoaja. Venäjän talous on kasvanut jonkin aikaa varsin hyvin, mutta Suomessa on ehkä luotettu liikaa vielä toteutumattomiin kasvumahdollisuuksiin. Nyt poliittiset riskit näyttävät realisoituvan, Aaltola arvioi.

Aaltola muistuttaa, että Venäjä on Suomelle jatkossakin hyvin tärkeä, mutta lähialueiden vetoapuun kasvun vauhdittajina ei saa liiaksi luottaa. Tärkeintä olisi keskittyä idänkaupan sijasta suomalaisten tuotteiden ja osaamisen vientiin ympäri maailmaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    2. 2

      Kullan hinta pomppasi – hinta voi nousta 1 600 dollariin unssilta lähikuukausina

    3. 3

      Anttilan konkurssipesän pienvelkojat saamassa osuutensa syyskuun alkupuolella – valtaosalle puolet saatavista

    4. 4

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    5. 5

      Kiinan valuutta heikentyi alimmilleen 11 vuoteen – osakekurssit syöksyvät Aasian pörsseissä

    6. 6

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    7. 7

      Onko sinulla rahanarvoista rahaa jemmassa? Nämä markat ja pennit voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    10. 10

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    5. 5

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    6. 6

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Päiväpalkka jopa yli 700 euroa verottomana – Sieniyrittäjä iloitsee: ”on tullut aika hyvin sateita”

    10. 10

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      Leipomon tuotantopäällikkö mokasi pahasti sämpylän, kokkareet yllättivät Jyrki Sukulankin – ”Palaute järkyttävän hyvää myös lihansyöjiltä”

    4. 4

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    5. 5

      Nainen vaati hyvitystä 20 vuoden avoliitosta, vaikka seurusteli välillä toisen kanssa – näin KKO asian ratkaisi

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”

    10. 10

      Palkka nousee 3 600 euroon kuussa – Helsinki korottaa näiden ammattilaisten palkkoja toistamiseen tänä vuonna

    11. Näytä lisää