Suomi-softa suuntasi pilveen – mutta myyntiä pitäisi petrata

Ohjelmisto- ja it-palvelualan yrityksistä jo puolet käyttää pilvilaskennan alustoja ohjelmistojen kehittämiseen.

Sosiaalisen median alustojen, kuten yhteisöpalvelu Facebookin, käyttö ei sen sijaan ollut viime vuoden lukujen perusteella noussut odotettua tahtia, vaan jopa hieman vähentynyt. Asia käy ilmi uusimmasta ohjelmistoyrityskartoituksesta.

Pilvialustojen käyttö on käytännössä nyt saavuttanut perinteiset, työpöytä- ja palvelinpohjaiset alustat, ja ohittanee ne niukasti parin vuoden kuluttua, kyselyyn vastanneiden ohjelmistoyritysten vastauksista käy ilmi.

Vuosittain tehtävään kartoitukseen vastasi noin kolmesataa ohjelmistoyritystä.

Mobiilialustoja hyödyntää 37 prosenttia yrityksistä. Niiden pääkuvio on pysynyt ennallaan: Kolmea suurta, Android-, iOS- ja Windows Phone -alustoja käytetään lähes yhtä paljon ohjelmistokehitykseen älypuhelimille. Myös Nokian verkostossa alun perin käytetty Qt-alusta on käytössä.

– Sosiaalisen median alustoista voidaan todeta, että niistä ei näytä tulevan sellaista menestystä kuin mobiili- ja pilvialustoista. Käyttö ei ole lisääntymässä, yliopistonopettaja Eetu Luoma Jyväskylästä sanoi kartoituksen julkistamistilaisuudessa.

Yritykset käyttävät pilvilaskentaa sekä nykyisen liiketoiminnan tukena että uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Ohjelmistoliiketoiminnan kasvumoottoreista pilvilaskenta on keskeinen. Muita ovat ohjelmistovuokraus sekä tiedonhallinta ja analytiikka.

– Big datasta [suurista tietomassoista] ovat kiinnostuneita paitsi ohjelmistoyhtiöt, myös muiden toimialojen yritykset, jotka haluavat analysoida asiakastietoa ja kehittää asiakaspalveluaan.

Kolmantena ovat viestintä- ja sisältösovellukset, kuten intranet ja pikaviestimet ja sisällöistä erityisesti pelit. Suomalaisten vahvuuksia on juuri pilvilaskenta, ohjelmistovuokraus sekä pelit.

Uutta osaamista
verkkokauppaan
 
Pelit ja ohjelmistot leviävät verkossa, ja internetissä myynti ja markkinointi pelaa toisella logiikalla kuin perinteisessä ohjelmistomyynnissä, Luoma huomauttaa.

– Ohjelmistotuotteet ja palvelut, joita jaetaan internetissä, alkavat muistuttaa verkkokauppaa.

– Ne löydetään ja niistä saa lisätietoa verkossa, ne voi tilata ja maksaa siellä. Taktiikat ja strategiat, joilla verkkokauppaa tehdään, ovat erilaisia kuin ohjelmistoalallakaan on totuttu.

Uutta osaamista tarvitaan Luoman mukaan. Sitä toisaalta tosin näyttää Suomesta myös hänen mukaansa löytyvän. Samalla kuitenkin kilpailu kovenee.

Ohjelmistotuotannon, myös kaupallisen, osaajia on viime aikoina jopa haettu Suomesta ulkomaille.

– Suomesta ostetaan tiimejä, joilla on yritys, joka ei ole vielä kunnolla edes alkuvaiheessa, koska he haluavat  tiimin osaamisen itselleen, Teknologiateollisuuden it-alasta vastaava Jukka Viitasaari sanoo.