Kuntien velvoitteet kasvavat – rahasta ja työntekijöistä pulaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuntien velvoitteet kasvavat – rahasta ja työntekijöistä pulaa

Ministeriössä suhtaudutaan varovaisen toiveikkaasti kouluterveydenhuollon tulevaisuuteen. Toteutuksessa vastaavissa kunnissa tuskaillaan peruspalveluiden valtionosuuksien leikkauksia, henkilöstön saatavuusongelmia ja yksityiskohtaisia velvoitteita resurssien käytöstä.

26.6.2014 6:02 | Päivitetty 26.6.2014 7:58

Kaikille määräajoin tehtävät tarkastukset syövät kuntien resurssit kouluterveydenhuollossa. Näin arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen, jonka mielestä resurssit menevät "väärään paikkaan".

– Rutiininomaiset kouluterveydenhuollon terveystarkastukset eivät aina ole vaikuttavia, koska valtaosa lapsista on terveitä ja hyvinvoivia, Myllärinen sanoo.

Päin vastoin asiasta ajatellaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).

Ministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen pitää mahdollisuuksia tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat hyvinä, sillä vuodesta 2009 kuntia on velvoitettu järjestämään koko perheen laajoja terveystarkastuksia.

Peruskouluikäisistä ne on järjestettävä ensimmäistä, viidettä ja kahdeksatta luokkaa käyville. Myös molempien vanhempien hyvinvointi tulee arvioida.

– Kuntien kädet ovat sidotut, Myllärinen kommentoi.

Pulaa rahasta ja työvoimasta

Samaan aikaan kun kunnat on velvoitettua tarjoamaan erilaisia kouluterveydenhuollon, psykologien ja kuraattorien palveluita, kuntien valtionosuuksia on leikattu merkittävästi.

Kuntaliiton laskelmien mukaan hallitusohjelman ja kehysriihen päätökset leikkaavat kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 1,4 miljardia euroa eli 15 prosenttia. Lisäksi vuosien 2012–2017 leikkausten vuoksi valtionosuuksia jää saamatta 6,9 miljardia euroa.

Kuntaliiton Tarja Myllärisen mukaan kunnille pitäisikin antaa mahdollisuus päättää sopeutustoimien toteutuksesta.

Myös henkilöstön saatavuusongelmat rasittavat kouluterveys- ja opiskelijahuoltoa. Koulukuraattoreita ja -psykologeja on vaikea saada, ja koko perusterveydenhuoltoa vaivaava lääkäripula tuntuu myös kouluterveydenhuollossa.

Salassapitovelvollisuuksiahalutaan avata

Koulusurmia tutkinut Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkostosta penää parempaa yhteistyötä, jotta joukkosurmat voidaan ehkäistä ennalta. Hänen mukaansa sosiaali-, terveys- ja koulutusalan ammattilaisilta puuttuu kokonaiskuva.

– Koska kenelläkään ei ole ollut kokonaiskuvaa, iskujen valmistelu on voitu pitää salassa, Kiilakoski arvioi.

Vuodesta 2011 kuntien on pitänyt selvittää niiden nuorten tarpeita, jotka jättävät menemättä terveystarkastukseen. Elokuussa voimaan astuva uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki puolestaan velvoittaa kunnat tehostamaan moniammatillista opiskelijahuoltoa.

– Meillä pelätään moniammatillista työtä osin aiheetta, osin aiheellisesti. Salassapitosäännösten tai kuviteltujen sellaisten luullaan estävän tietojen vaihtamisen, Kuntaliiton Tarja Myllärinen arvioi.

Kuntaliitto pitää salassapitosäännöksien läpikäymistä tärkeänä, sillä niiden on todettu vaikeuttavan nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä. Asia on tärkeä kunnille myös kustannusten takia.

– Kahden ammattilaisen keskustelun estymisestä tai jo kertaalleen kerätyn tiedon siirtymättömyydestä aiheutuu aivan turhia kustannuksia, sekä rahallisia että inhimillisiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?