Suomalainen verkkokauppa Ruotsia jäljessä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ruotsi löylyttää Suomen verkkokaupat 6–0

Julkaistu: 7.6.2014 6:01, Päivitetty 6.6.2014 15:32

Vain yksi sadasta ruotsalaisesta online-ostajasta on asioinut suomalaisessa verkkokaupassa. Suomalaiset sen sijaan asioivat ruotsalaisissa verkkokaupoissa varsin usein. Ruotsalaisille kansainvälistyminen ja siirtyminen verkkoon ovat olleet luonnollinen osa bisnestä. Suomessa on keskitytty kotimarkkinoihin. Kasvua etsitään Venäjältä, mutta sen löytymisestä ei ole takeita.

Myytti suomalaisten huonosta markkinointiosaamisesta elää vahvasti.

Väitteelle voi löytää myös katetta, kun tarkastelee suomalaista ja ruotsalaista verkkokauppaa. Nettikaupan maaottelussa Ruotsi vie Suomea 6–0.

Kuluttajat tuntevatruotsalaiset nettikaupat

Ruotsalaiset verkkokaupat tunnetaan reilusti suomalaisia paremmin maailmalla. Konsulttiyhtiö Gelon tilastojen mukaan netistä tavaroita ostaneista suomalaiskuluttajista 26 prosenttia on ostanut ruotsalaisesta nettikaupasta. Ruotsalaisista verkkokauppa-asiakkaista vain yksi sadasta on ostanut Suomesta.

Verkkosivujen kävijätilastoilla mitattuna asetelma on yhtä karu. Ruotsalaisten kauppasivustojen liikenteestä selvästi yli puolet tulee ulkomailta, kerrotaan hakukoneyhtiö Googlen raportissa. Suomessa vastaava luku on 16 prosenttia.

Googlen konsulttiyhtiö OC&C:ltä tilaaman selvityksen mukaan ruotsalaisten nettikauppiaitten ulkomaan myynnistä 90 prosenttia tulee 18:sta eri maasta, Suomessa neljästä.

Suomessa kansainvälisen verkkokaupan myyntilukuja ei edes tilastoida kootusti. Ruotsissa vastaavat luvut ovat helposti saatavilla.

Ruotsissa osataanmyydä ulkomaille

Ruotsalaisen verkkokaupan menestystä selittää osaltaan se, että kauppiaat ovat suunnanneet itänaapureitaan hanakammin ulkomaille. Suuret ruotsalaiset kauppaketjut Ikea ja H&M avasivat ensimmäiset myymälänsä Ruotsin ulkopuolelle jo 1960-luvulla.

Nettikauppaa edeltäneessä postimyynnissä ruotsalaiset Ellos ja Halens etsivät aktiivisesti kasvua kotimarkkinoidensa ulkopuolelta. Molemmat ovat tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimpia nettikauppoja. Suomalaisen postimyynnin uranuurtaja Anttila puolestaan keskittyi etupäässä kotimaahan ja postimyynnin ohella myös tavarataloihin.

Sama suuntaus on havaittavissa yhä. Yksikään suomalainen verkkokauppa ei pääse Googlen koostamalle pohjoismaisten verkkokauppojen top 14 -listalle, jonka järjestys mittaa ulkomaista kysyntää.

Verkon ulkopuolellakin toimivien yritysten listalla ensimmäinen suomalaisfirma on Marimekko. Se löytyy sijalta 14, edellään kahdeksan ruotsalaisyritystä.

Nettikaupan menestyksenavaimet kateissa Suomessa

Gelon toimitusjohtaja Tero Lahtisen mukaan suomalaisyritysten kaupankäynnin kansainvälistäminen ja siirtäminen nettiin on tapahtunut turhan ujosti.

– Suomessa online-kaupassa tehdään usein pieniä kokeiluja, joista luovutaan kannattamattomina. Pitäisi muistaa, että verkkokauppaan tehdyissä investoinneissa tulovirrat tulevat viiveellä ja kannattavuuden saavuttaminen vie aikaa, Lahtinen linjaa.

Jatkuvasti prosessejaan hiovat kansainväliset suuryritykset syövät väistämättä varovaiset kokeilijat.

Suomessa on tehty myös rohkeita verkkokaupan avauksia. Nimekkäitä sijoittajia ja rutkasti julkista rahoitusta kerännyt Fruugo yritti mullistaa nettiostamisen keräämällä suuren määrän verkkokauppoja samaan palveluun. Mitä et Fruugosta löytänyt, sitä et tarvinnut, ajatus kulki.

Valtavasti rahaa tuotekehitykseen käyttänyt Fruugo jätti kuitenkin konkurssihakemuksen marraskuussa 2012. Yhtiö teki kuudessa vuodessa noin 40 miljoonan euron tappiot, ja suomalaisen verkkokaupan kansainvälistyminen palasi lähtöruutuun.

Valttina Venäjä?

Yksi kilpailuetu suomalaisella verkkokaupalla kuitenkin on ruotsalaiseen verrattuna. Venäläisen shoppailuturismin innostamana monet yritykset suuntaavat katseensa Venäjän nettikauppamarkkinoille. Itänaapurissa kasvu on verkkokaupan kattojärjestön Ecommerce Europen tietojen mukaan Euroopan nopeinta.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan Venäjän markkinoilla kilpailuetua tuo läheinen sijainti, joka helpottaa logistiikkaa. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset ovat venäläisille myös entuudestaan tuttuja. Verkkokaupankäynti on Venäjällä kuitenkin luonteeltaan erilaista.

– Venäläiset kuluttajat suosivat ostoksissaan käteistä, sillä luottokortit ovat Venäjällä kalliita, Halava kertoo.

Verkkokaupankäyntiä Venäjälle hankaloittavat myös tulliraja, logistiikkaongelmat ja viime aikojen kiristynyt poliittinen tilanne.

Postiyhtiö Itella on kehittänyt rajakauppaa uudeksi toimintamalliksi Venäjälle suuntautuvaan nettikauppaan. Rajakaupassa venäläinen asiakas tilaa haluamansa tavaran suomalaisesta verkkokaupasta rajan läheisyydessä sijaitsevaan suomalaiseen postikonttoriin ja noutaa sen sieltä.

Ostaja säästää rajakaupassa tullikustannuksissa. Rajakauppa voi kuitenkin vaatia asiakkaalta pitkää pinnaa. Ilkka Halava kertoo tapauksesta, jossa ostajat olivat tilanneet suomalaisesta verkkokaupasta tuhat pakettia.

– Hakiessaan paketteja he odottivat Vaalimaan raja-asemalla neljä tuntia molempiin suuntiin, Halava muistelee.

Myyjän logistiikkaa rajakauppa helpottaa.

Suomalaisyritysten mahdollinen kilpailuetu voi kuitenkin sulaa nopeasti käsiin Venäjän verkkokauppamarkkinoiden kehittyessä.

Ilkka Halavan mukaan suomalaisten keskeinen ongelma Venäjän markkinoilla on edelleen puutteellinen kielitaito. Toisaalta kasvun hakeminen vain yhdeltä, vaikkakin laajalta, markkinalta voi osoittautua kansainvälistyvillä nettikauppamarkkinoilla kestämättömäksi strategiaksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?