Korkman: EKP:lla olisi velvollisuus elvyttää enemmän - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korkman: EKP:lla olisi velvollisuus elvyttää enemmän

Euroopan keskuspankin (EKP) mandaattia on viime aikoina kritisoitu ankarasti myös Suomessa eurovaalien tuoksinassa. Professori Sixten Korkmanin mukaan EKP:lla olisi velvollisuus elvyttää taloutta nykyistä enemmän, koska inflaatio on niin matala.

4.6.2014 16:02 | Päivitetty 4.6.2014 16:08

Monet pitävät EKP:n hintavakautta painottavaa mandaattia eli tehtävänmääritystä liian tiukkana ja katsovat, että se ei tue riittävästi työllisyyttä ja talouskasvua.

– Se on jyrkempi kuin Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin mandaatti, joka pitää sisällään kaksi painoarvoltaan yhdenvertaista tavoitetta. EKP:llä on selvästi mandaatti taistella inflaatiota vastaan ja vasta toissijaisesti voidaan tehdä muuta, sanoo professori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta Taloussanomille.

Monasti kuulee toistettavan, että EKP:llä olisi "single mandate" eli vain yksi mandaatti, joka olisi hintavakaus. Tämä ei siis täysin pidä paikkaansa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 mukaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän eli EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintatason vakautta.

Mikäli hintavakaustavoite ei sitä estä, niin EKPJ:n tehtävänä on tukea myös yleistä talouspolitiikkaa unionissa, jotta EU:n perussopimuksen artiklassa 3 mainitut tavoitteet saavutettaisiin. Näitä artiklan 3 tavoitteita ovat muun muassa vakaa talouskasvu ja täystyöllisyys.

– EKP:n mandaatti ei millään tavalla estä kasvua tukevaa rahapolitiikkaa, jos hintavakaus ei vaarannu, vahvistaa osastopäällikkö Mika Pösö Suomen Pankista.

"EKP voisielvyttää enemmän"

EKP:tä voisi Korkmanin mukaan tällä hetkellä kritisoida myös siitä, että se rikkoo omaa mandaattiaan. Korkmanin mukaan euroalueen inflaatio on nykyisin niin matala, että EKP:llä olisi, ei vain oikeus, vaan myös velvollisuus elvyttää nykyistä enemmän.

Myös Pösö muistuttaa, että EKP:tä on arvosteltu liian tiukan mandaatin lisäksi siitä, että se ei ole tehnyt riittävästi tai että se on mennyt mandaattinsa ulkopuolelle eli tehnyt jo enemmänkin, kuin mihin tehtävänmääritys antaa luvan.

– Keskustelu EKP:n mandaatista ja toiminnasta on kaiken kaikkiaan hyvin tervetullutta, Pösö toteaa.

Keskustelua EKP:n mandaatista on käyty esimerkiksi pankin suorien rahapoliittisen operaatioiden yhteydessä. EU:n perussopimukset kieltävät EKP:tä ostamasta valtioiden joukkolainoja suoraan liikkeellelaskusta, joten pankki on ostanut niitä jälkimarkkinoilta. Päätöstä on arvosteltu perussopimuksen hengen vastaiseksi.

Alle, mutta lähelläkahta prosenttia

EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ei sanota mitään siitä, mitä hintavakaus käytännössä tarkoittaa. EKP:n neuvosto on itse täsmentänyt asian niin, että keskuspankki pyrkii pitämään inflaatiovauhdin alle, mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

– Se on minusta aika tiukka tavoite, sanoo Korkman ja mainitsee, että muun muassa talousnobelisti Paul Krugmanin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääekonomistin Olivier Blanchardin mukaan tavoitetta pitäisi nostaa.

Krugman sanoi viime viikolla EKP:n järjestämässä foorumissa Portugalissa, että Euroopan keskuspankin pitäisi nostaa inflaatiotavoitettaan, jotta euroalueen talouksien kilpailukyky paranisi.

Korkmanin mukaan esimerkiksi velkakriisin hoidon kanssa painiskelevien Etelä-Euroopan maiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa, jos yleinen inflaatiovauhti on lähellä nollaa.

Voisi kuitenkin arvella, että esimerkiksi Euroopan vahvin talous Saksa ei olisi kovinkaan myöntyväinen vaikkapa neljän tai viiden prosentin inflaatiotavoitteeseen.

EKP ei ole omassa yksinäisessä sfäärissään inflaatiotavoitteessaan. Suomen Pankin osastopäällikkö Mika Pösö muistuttaa, että noin kahden prosentin inflaatiotavoite on yleinen myös muilla keskuspankeilla. Sellainen on muun muassa Englannin keskuspankilla, Yhdysvaltain Fedillä, Japanin keskuspankilla ja Ruotsin keskuspankilla.

– Olisi yllättävää, jos keskuspankit olisivat päätyneet erilaisiin lukemiin siitä, mitä hintavakaus on, Pösö sanoo.

Hierarkkinen vairinnakkainen tavoite?

EKP:n mandaattia voi siis sanoa hierarkkiseksi, koska se asettaa hintavakauden keskuspankin ensisijaiseksi tavoitteeksi. Talouskasvua ja työllisyyttä pankki voi tukea, jos hintavakaustavoite ei vaarannu.

Korkman muistuttaa myös siitä, että EKP:n mandaatti on tiukka myös siksi, että sitä on niin vaikea muuttaa.

– EU:n perussopimuksen muokkaus vaatisi 28 maan yksimielisyyden ja ratifioinnit jäsenvaltioissa mukaan lukien mahdolliset kansanäänestykset.

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tehtävänmääritys on sen sijaan duaalinen eli rinnakkainen, koska hintavakaus ja työllisyys ovat keskenään samanarvoisia tavoitteita.

Tämä rinnakkaismandaatti on peräisin vuodelta 1977, kun taas EKP:n tehtävänmääritystä suunniteltiin Delorsin komiteassa yli vuosikymmen myöhemmin.

Yhdysvaltojen Federal Reserven lisäksi myös Kanadan keskuspankilla on rinnakkaismandaatti.

Fedin avomarkkinakomitea on asettanut tavoitteeksi kahden prosentin inflaation. Sen sijaan mitään tiettyä työllisyystavoitetta ei ole asetettu. Fed katsoo, että sen asettaminen on vaikeaa työmarkkinoiden rakenteen ja dynamiikan muutosten vuoksi.

– Toisin kuin hintavakauteen, työllisyyteen vaikuttavat monet muut seikat ja tahot kuin keskuspankin toiminta. Keskuspankki ei voi yksin olla tilivelvollinen työllisyydestä, toisin kuin hintavakaudesta, Pösö sanoo.

Samaan aikaan kun Euroopassa keskustellaan siitä, pitäisikö EKP:lla olla samanlainen mandaatti kuin Fedillä, myös Yhdysvalloissa keskustellaan siitä, että pitäisikö Fedin mandaatin olla tiukempi.

Esimerkiksi Philadelphian aluekeskuspankin pääjohtaja Charles Plosser sanoi viime marraskuussa, että Fedin pitäisi keskittyä ainoastaan hintavakauteen tai ainakin painottaa sitä enemmän kuin työllisyyttä.

Japanin ja Englannin tavoitteissamyös hierarkiaa

EKP:n lisäksi myös Japanin ja Englannin keskuspankkien tehtävänmäärityksissä on selvää hierarkiaa. Englannin keskuspankin mandaatti on Pösön mukaan hyvin samantyyppinen kuin EKP:n.

Englannin keskuspankin tavoitteena on hintavakaus, ja vain sen toteutuessa ("subject to that") pankilla on oikeus tukea hallituksen taloudellisia tavoitteita kuten kasvua ja työllisyyttä. Finanssikriisin myötä Bank of Englandin tehtäviä on laajennettu käsittämään myös "rahoitusmarkkinoiden vakaus".

Englannin keskuspankki ei ole hintavakaustavoitteessaan yhtä itsenäinen kuin EKP, vaan sen määrää maan hallitus. Valtionvarainministeri julkistaa tavoitteen vuosittain budjettiesityksen yhteydessä. Jos sovittu inflaatiotavoite ei toteudu, vaan on yli prosenttiyksikön pienempi tai suurempi, niin Englannin keskuspankin pääjohtaja joutuu selittämään asiaa valtionvarainministerille.

Laissa Japanin keskuspankista puolestaan todetaan, että keskuspankin tavoitteena on hintavakauden saavuttaminen, ja sen kautta ("thereby") kansantalouden "terveen kehityksen tukeminen".

Japanin keskuspankki asetti hintavakaustavoitteen kahteen prosenttiin tammikuussa 2013 ja on sitoutunut sen saavuttamiseen "mahdollisimman pian".

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?