Parhaiten menee öljy- ja kaasutuloilla rikastuneella Norjalla, joka on varallisuudessaan ja tulotasossaan omassa luokassaan Pohjolassa.
– Norjan jälkeen tulevat Ruotsi ja Tanska, ja sitten ovat peränpitäjämaat Islanti ja Suomi, Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa tänään.
Islanti ja Suomi saivat rajusti siipeensä vuoden 2008 talousromahduksen yhteydessä. Suomessa talouskasvua nakersi vielä se, että talouden rakennemuutos kärjistyi ict- ja paperiteollisuuden alamäen vuoksi pimeimpinä lamavuosina.
Vihriälän mukaan 90-luvulla neljä Pohjoismaata Suomea lukuun ottamatta olivat käytännössä samassa ryhmässä. Sitten Norja ja Islanti alkoivat kulkea omiin suuntiinsa.
– Pohjoismaat eivät todellakaan enää ole niin yhtenäinen joukko kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Tarkkaan ottaen emme ole koskaan olleet niin yhtenäisiä. Esimerkiksi Suomihan on ikään kuin köyhän miehen versio pohjoismaisesta mallista, Vihriälä sanoi.
Viime vuonna Suomen julkiset menot olivat Euroopan suurimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Työllisyysnousuun
Vihriälä muistutti, että suomalaiset ovat tottuneet suhtautumaan muutoksiin positiivisesti. Hän uskoo, että hyvinvointivaltiomalli saadaan jälleen toimimaan pienellä hienosäädöllä. Tämä edellyttää työn tarjonnan lisäämistä ja julkisen sektorin menojen kasvupaineiden hillintää.
– Siitä ei pääse mihinkään, että Pohjoismaat ovat varsin hyvä yhdistelmä tehokkuutta ja tasa-arvoa.
Vihriälä alleviivasi korkean työllisyysasteen merkitystä. Hänen mukaansa hyvinvointivaltiota "ei uhkaa uusliberalismi vaan matala työllisyysaste".
Korkea työllisyysaste mahdollistaa julkisen sektorin rahoituksen. Työn tarjontaa voi kasvattaa esimerkiksi muuttamalla eläke- ja sosiaaliturvaa niin, että se patistaisi ihmisiä tekemään nykyistä enemmän töitä.
