Saksa alkaa kunnostaa Kielin kanavaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen tärkein Saksan-vesiväylä menee remonttiin

Julkaistu: 24.5.2014 5:14, Päivitetty 23.5.2014 17:50

Saksa alkaa vihdoinkin kunnostaa Kielin kanavaa. Suomenkin rahtiliikenteelle elintärkeä vesiväylä ehti mennä huonoon kuntoon.

Kontti kontin päällä kuljetetaan tuontitavaroita suuresta maailmasta Suomeen eniten Hampurin ja Kielin kanavan kautta feeder-aluksilla. Maailman eniten liikennöityihin kuuluva vesitie on kuitenkin yskinyt, koska se on päästetty surkeaan jamaan – josta sitä nyt lopulta aletaan saneerata parempaan kuntoon.

Pohjan- ja Itämeren yhdistävän, Schleswig-Holsteinin osavaltion läpi kulkevan kanavan varrella sijaitsee läntisen Saksan ongelmallisimpiin kuuluvia piirikuntia, kuten Dithmarschen. Niiden niin sanotut rakenteelliset heikkoudet (Strukturschwäche) ovat vain kärjistyneet Saksojen yhdistymisen jälkeen.

Dithmarschen rajautuu lännessä Pohjanmereen, etelässä Elbe-jokeen, pohjoisessa Eider-jokeen, ja idässä Kielin kanavaan, jota täällä kutsutaan Pohjanmeren-Itämeren kanavaksi (Nord-Ostsee-Kanal, NOK). Joka puolelta veden ympäröimä alue on oikeastaan yksi Saksan suurimmista saarista.

Energiayhtiöiden jatuulivoiman aluetta

Nykyinen piirikunta tunnettiin aikoinaan ylpeänä talonpoikaistasavaltana, joka 1100–1500-luvuilla kartalle piirretyistä läänityksistä huolimatta uhmasi niin tanskalaisen aateliston kuin myös hansojen valtaa. Se jäi lakeudeksi, jolta ei löydy suuria kartanoita tai linnoja, mutta ei liioin isompia kauppapaikkojakaan.

Dithmarschen joutui kuitenkin 1500-luvun puolivälissä antautumaan ja jaettiin Tanskan kuninkaan ja Holsteinin herttuoiden kesken. Saksalais-tanskalaisen sodan (1864) ja Preussi-Itävalta-sodan (1866) jälkeen se taas liitettiin Preussiin.

Aluetta kohtasi 1850-luvulla taloudellinen onnenpotku, kun paikallinen talonpoika kaivaessaan kaivoa törmäsi öljynsekaiseen hiekkakerrokseen. Täällä alettiin porata ja jalostaa öljyä ja perustettiin Deutsche Erdoel-Actiengesellschaft (DEA), joka tänään kuuluu energiajätti RWE:lle.

Täkäläinen öljyteollisuus lopetettiin kuitenkin vuonna 1926 kannattamattomana. Natsit elvyttivät sen 1930-luvulla osana omavaraisuuspolitiikkaansa.

Toiminnot siirtyivät 1960-luvulla Texacolle ja 1980-luvun lopussa RWE:lle. Nyt niitä tavoittelee venäläinen oligarkki Mihail Fridman, jonka kanssa on sovittu 5,1 miljardin euron kaupoista.

Öljyteollisuuden anti Dithmarschenille tänään on sen synnyttämä kemian teollisuus ja DEA:n kautta tapahtunut kansainvälistyminen. Tulevaisuuden toivona on kuitenkin uusiutuvan energian tuotanto. Todella tuulisella alueella avattiin vuonna 1987 Saksan ensimmäinen tuulivoimala.Moneen kertaanvenytetty kanava

Ennen Elbeen Brunsbüttelissä yhdistyvää Kielin kanavaa Tanskan kuningas Kristian VII oli jo vvuonna 1777–1784 rakennuttanut Kielistä 34 kilometriä pitkän kanavan Pohjanmereen laskeutuvalle Eiderille. Saksan Wilhelm-keisarit I–II taas pidensivät kanavan vuosina 1887–1897 Elbelle palvelemaan Hampurin satamaa.

Uudesta Kielin kanavasta – jota kutsuttiin vuoteen 1948 asti Kaiser-Wilhelm-kanavaksi – tuli 98 kilometriä pitkä. Sitä on sittemmin useampaan kertaan levennetty ja venytetty nykyisiin mittoihinsa: sulkujen leveys 42 metriä, väylän pintaleveys 102–162 metriä, syvyys 11 metriä ja siltojen korkeus vedenpinnasta 42 metriä.

Hampurille, Euroopan toiseksi suurimmalle konttisatamalle kanava on elintärkeä. Suurilla valtamerialuksilla sinne rahdatuista konteista joka kolmas uudelleen lastattu kontti jatkaa sieltä matkaansa pienemmillä feeder- eli syöttöaluksilla Itämerelle, eniten Venäjän ja Suomen satamiin.

Siksi viime vuosien uutiset ruuhkasta ja jopa isompien feederien ajokiellosta Brunsbüttelin kanavasululla herättivät valtakunnallistakin julkisuutta. Kun rahdit pantiin kiertämään Skagerrakin ja Tanskan salmien kautta, se tiesi 800 kilometrin lisämatkaa – ja kanavaliikenteen jatkuvaa supistumista.

Saksan liikenneinfraon ehtinyt rapistuaValitukset kaikuivat pitkään Saksan baijerilaisten liikenneministerien kuuroille korville. Vasta tänä keväänä hallitus lopulta päätti Kielin kanavan saneeraamisesta. Brunsbüttelin sulun remonttiin on varattu noin 500 miljoonaa euroa ja koko kanavan kunnostamisen kustannusarvio on noin 1,5 miljardia euroa.

Laiminlyönnit Kielin kanavan kunnossapidossa ovat esimerkki Saksan infrastruktuurin nykyisistä ongelmista – joista vaiettiin pitkään, ja jotka vain pahenivat valtiollisten säästötoimien takia. Nyt täällä on lopulta taas tajuttu infrastruktuurin merkitys, ja että säästöt siinä voivatkin osua omaan nilkkaan.

Korjaustoimia on tietysti nyt helpottanut Saksan erinomainen taloudellinen tilanne. Mutta Saksan myös kannattaa investoida infrastruktuuriinsa, ja sen kautta välillisesti tukea koko Euroopan talouskehitystä – niin esimerkillä kuin myös lisäkysyntänsä ja -tuontinsa kautta.

Vaikeampi kysymys on se, miten kyetä auttamaan kanavan laidoilla Dithmarschenin kaltaisia heikosti kehittyneitä, maatalousvaltaisia ja muuttotappioisia alueita.

Se on haaste eri puolella Saksaa, eikä suinkaan vain idässä, ja tuttu aluepoliittinen ongelma Suomessa ja muissakin EU-maissa.