Petteri Järvisen NSA-kirja kertoo, kuinka suomalaisia kyylätään - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Petteri Järvinen: Tätä NSA meistä haluaa

Tietotekniikka-asiantuntijan Petteri Järvisen mielestä Suomi ei voi olla Yhdysvaltain NSA:n verkkourkkijoille niin tärkeä kumppani kuin julkisuudessa on uskottu. Ruotsikin on paljon kovempi ja osaavampi peluri tällä alalla.

21.5.2014 6:10 | Päivitetty 21.5.2014 9:43

Tietoverkoissa meitä kyttäävistä isoveljistä suurin on Euroopassa pahamaineinen Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA. Järvisen mukaan Suomi kiinnostaa NSA:ta, koska täältä voi urkkia Venäjää.

Järvinen jakaa kirjassaan NSA – näin meitä seurataan (Docendo 2014), muun muassa niksejä sähköpostin, nettisurffailun ja mobiililaitteiden suojaamiseen.

Kirja kertoo myös kehittyneistä vakoiluohjelmista, kuten Snake. Ukrainassakin levinnyt ohjelma pääsee myös suljettuihin sisäverkkoihin. Suomen poliittinen johto käyttää luottamukselliseen tiedonvaihtoon suljettua sisäverkkoa.

Uhka kävi todeksi viime syksyllä ilmi tulleessa ulkoministeriön tietomurrossa, josta uutisoi MTV3. Ministeriön mukaan vakoiluohjelma ei päässyt sisäverkkoon asti.

– Varmasti ministeriöiden tietoverkkoja on sen jälkeen pyritty suojaamaan hyvin, mutta vaikeaa näiltä ohjelmilta on täysin suojautua, edes Yhdysvaltojen, Petteri Järvinen sanoo Taloussanomille.

Hän ihmettelee väitettä, jonka mukaan Suomi kuuluu Yhdysvaltain kakkostason tiedustelukumppaneihin. Näin esitti toimittaja Glenn Greenwald kirjassaan.

Massatiedustelussa Suomea ei voi rinnastaa Ruotsin ja NSA:n yhteistyöhön. Ruotsi on Britannian ja Saksan jälkeen NSA:n kolmanneksi tärkein kumppani, Venäjä-tarkkailussa tärkein. Suomi on ihan eri liigassa, Järvinen sanoo.

– Tämä on valistunut arvaus. Harva näistä tietää, ja ne jotka tietävät, eivät puhu.

Suomi on vuosikymmeniä tehnyt radiotiedustelua Venäjän suuntaan, ja yhteistyö NSA:n kanssa liittynee siihen.

Ero yhteistyöstä esimerkiksi signaali- eli sotilastiedustelussa ja kansalaisia huolettavassa verkkovalvonnassa on silti veteen piirretty viiva, Järvinen sanoo. Nykypäivän tiedustelutoiminta hyödyntää verkon seurantaa. Asia koskettaa siksi myös kansalaisyhteiskuntaa.

Greenwald-paljastus ärsytti eduskunnassa perustuslakivaliokuntaa. Sen puheenjohtaja Johannes Koskinen sanoi STT:lle, että Suomeen ei pidä säätää  signaalitiedustelulakia, joka antaisi oikeuden massatiedon keruuseen. Sellainen on Ruotsin puolustusministeriön tiedusteluelimellä FRA:lla.

Koskisen mielestä nyt valmistelussa oleva uusi suomalainen valvontalaki voisi vaarantaa paitsi kansalaisten luottamuksen, myös Suomen asemaa datakeskusten sijoituspaikkana.

Lakiuudistuksessa on isoja periaatteellisia kysymyksiä, mutta kansalaiset tai eduskunta eivät pysty kunnon keskusteluun, koska eivät tiedä mitä Suomelle arvioidut uhkakuvat ovat.

Hakukoneyhtiöiden Googlen ja Yandexin datakeskusten tietoliikenne on joka tapauksessa kansainvälistä – urkinnan kohteena siis joka tapauksessa. Suomelle datakeskukset ovat hyvä kasvubisnes, jossa Suomen verkkovakoilu on ”yks hailee”.

Sehän tuntuu datakeskuksen perustajastakin tarpeelliselta, että Suomessa seurataan, mitä uhkia verkossa voi olla. Ei Ruotsin FRA:n toiminta ole estänyt Facebookia perustamasta sinne isoa datakeskusta.

Poimintoja kirjasta:

"Google on NSA:n kaupallinen versio."

Älypuhelimissa ja tableteissa käytetyt sovellukset voivat urkkia käyttäjäänsä yllättävillä tavoilla."

"Harva tulee ajatelleeksi, että Angry Birdsin pelaaminen voi kerryttää itsestä lisää dataa NSA:n tietokantoihin."

"Todellisen agentin tai turvallisuusasiantuntijan tunnistaa siitä, että kun puhe kääntyy luottamuksellisiin asioihin, kännyköistä irrotetaan akut."

"Foliopaperi mykistää elektroniset laitteet, mutta paketin on oltava tiivis." (Järvinen testasi itse, vinkkinä foliohatuille).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?