"Ekonomisteilla on tosi kummallisia näkemyksiä ihmisistä"

Julkaistu: , Päivitetty:

Kansainvälinen vetoomus taloustieteen opetuksen monipuolistamiseksi on rantautunut myös Suomeen, kun Poliittisen talouden tutkimuksen seura ilmoitti tukevansa aloitetta. Myös Tampereen yliopiston tutkija Hannu Laurila pitää taloustieteen opetusta puutteellisena.


Tällä viikolla julkaistu kansainvälinen vetoomus vaatii monipuolisempaa taloustieteen opetusta. Vetoomuksen mukaan opetus on lähes täysin keskittynyt uusklassiseen talousteoriaan.

Aloitteen taustalta löytyy 42 taloustieteen opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden järjestöä 19 eri maasta. Allekirjoittaneiden joukosta löytyy myös nimekkäitä taloustieteilijöitä, kuten eriarvoisuutta käsittelevällä kirjallaan mainetta niittänyt Thomas Piketty.

Voiko valmistua
ymmärtämättä taloutta?


Aloitteeseen on liittynyt myös Poliittisen talouden tutkimuksen seura. Hallituksen jäsen ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Elina Aaltio sanoo päätöksen olleen helppo.

– Keskeinen ongelma on se, että opetuksessa keskitytään vain yhden koulukunnan sisältöön. Vaihtoehtoisia näkemyksiä ei käydä läpi, hän sanoo Taloussanomille.

Aaltio on sosiaalipoliitikko, joten hän tarkastelee taloustieteellistä koulutusta ulkopuolelta käsin. Hänen käsityksensä mukaan yliopistosta on mahdollista valmistua kuulematta mitään muista koulukunnista.

– Ajatellaan, että taloustiede muodostaa yksimielisen monoliitin, jonka sisällä on ehkä pieniä variaatioita. Ei tajuta, että ne kaikki ovat saman ajatuskehikon sisällä.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Hannu Laurila tunnistaa kuvauksen todeksi. Hän itse ei ollut vetoomuksesta kuullut, mutta pitää sen viestiä hyvänä ja sanoo voivansa sen allekirjoittaa.

– Taloustieteen tutkinnon voi saada, ilman että tietää muista koulukunnista mitään. Ei ole välttämättä mitään systematiikkaa niiden opettamiseen, hän sanoo Taloussanomille.

Hän lisää, että oppihistorian kurssilla sivutaan muita koulukuntia. Tampereella ei sellaista tällä hetkellä järjestetä.

Metodeissa on
ongelmia


Vetoomuksessa nimetään teoreettisen yksipuolisuuden lisäksi ongelmaksi myös tilastollis-matemaattisen metodologian ylikorostuminen taloustieteen opetuksessa.

– Taloustieteilijöillä on tosi kummallisia näkemyksiä siitä, miten ihmiset toimivat yhteiskunnassa. Se johtuu siitä, että käyttäytymistä tarkastellaan matemaattisten mallien kautta ja siitä puuttuu monitieteisyys, Aaltio sanoo.

Hän viittaa esimerkiksi siihen valtavirtaisen taloustieteen ajatukseen, että oman hyödyn maksimointi olisi ihmisen toiminnan määräävä motiivi.

Laurila pitää matemaattista metodia toisaalta vahvuutena taloustieteelle, toisaalta hän kokee että siitä on tullut monille itsetarkoitus.

– Silloin mennään väärille poluille, kun ei puhuta enää itse asiasta. Metodi on vain väline, itse asia on tärkeämpi. Tämä on ikuinen ongelma.

Opetus näkyy
talouspolitiikassa


Aaltion mielestä taloustieteen yksipuolinen opetus näkyy konkreettisesti siinä, että politiikkasuositukset pohjautuvat uusklassiseen talousteoriaan.

– Suositukset ovat aina yhteneväisiä, jolloin mitään vaihtoehtoja ei esitetä ja eri näkemyksiä ei tarkastella kriittisesti, hän sanoo.

– Kun kaikki kannattavat aina samaa leikkauspolitiikkaa, keskustelu jää käymättä.

Laurila painottaa juuri kriittisyyden tärkeyttä. Olennaista ei ole se, mihin koulukuntaan nojautuu, vaan yleisesti kyky kriittiseen ajatteluun. Se taas vaatii vaihtoehtojen ymmärrystä.

Tämä todetaan myös opiskelijoiden vetoomuksessa, jossa nostetaan esiin useita eri koulukuntia jälkikeynesiläisestä ja itävaltalaisesta feministiseen ja institutionalistiseen.

Onko talous
poliittista?


Vetoomuksen viesti on yksinkertainen: taloustiede on yhteiskuntatiede siinä missä muutkin. Ja yhteiskuntatieteiden pitäisi käydä enemmän vuoropuhelua.

– Taloutta ei voi ymmärtää vain tuntemalla talousoppia. Historia, politiikka ja muut yhteiskuntatieteet ovat kaikki tärkeitä, Laurila sanoo.

– Vaikea ajatella, että taloutta voisi ymmärtää ilman tätä laajempaa kontekstia. En ylipäänsä ymmärrä miten kukaan voi antaa mitään politiikkasuosituksia, jos ei ymmärrä talouden välineellisyyttä, Aaltio lisää.

Hän ei halua spekuloida sillä, miksi valtavirtaisella taloustieteellä on niin vankka asema yhteiskunnassa. Laurilan mielestä media on iso syypää.

– Aina nostetaan esille samoja naamoja: Wahlroos, Korkman, Holmström, ja niin edelleen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaiset villinneen puolalaisketjun vaatemallisto vaihtuu kahden viikon välein – nyt yhtiö kertoo, mitä vaatejätteelle tapahtuu

    2. 2

      Postin työtaistelusta tulossa poikkeuksellisen rankka – PAU:n Nieminen: ”Olemme viimeksi uhanneet näin laajoilla lakkotoimilla 1960-luvulla”

    3. 3

      Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia

    4. 4

      Suuret lakot alkavat Postissa – PAU uhkaa: Jakelu keskeytetään 2 viikoksi

    5. 5

      Posti vastasi lakkoilmoitukseen – suomii PAU:ta rajusti: ”Olemme historiamme vakavimmassa tilanteessa”

    6. 6

      Kommentti: Guggenheimin kaataminen oli ”status quon tyranniaa” – muutoin Nallen madonluvut eivät yllätä

    7. 7

      Ahti otti takkiin ensin Nokian, sitten Soneran ja lopulta Talvivaaran osakkeissa: ”Jos olisin pitänyt Nokian, olisin nyt miljonääri”

    8. 8

      Kaarnakuoriainen toi yllättävää potkua bisnekseen: metsäkonevalmistaja Ponssen tulos kasvoi

    9. 9

      Ratkaisiko Kerava suomalaisen terveydenhuollon pahimman umpisolmun? ”Eihän tehtaanjohtajakaan mene linjastolle säätämään”

    10. 10

      Kiinteistösijoitusyhtiö Ovaro valitsi toimitusjohtajakseen Marko Huttusen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuret lakot alkavat Postissa – PAU uhkaa: Jakelu keskeytetään 2 viikoksi

    2. 2

      Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia

    3. 3

      Osalle suomalaisista luvassa kymmenien tuhansien perintöpotti – ”Maaseudulta perintö saattaa olla merkittävästi vähäisempi”

    4. 4

      Ratkaisiko Kerava suomalaisen terveydenhuollon pahimman umpisolmun? ”Eihän tehtaanjohtajakaan mene linjastolle säätämään”

    5. 5

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    6. 6

      Ahti otti takkiin ensin Nokian, sitten Soneran ja lopulta Talvivaaran osakkeissa: ”Jos olisin pitänyt Nokian, olisin nyt miljonääri”

    7. 7

      Olli Rehn muistelee dramaattista aamua, jolloin hänen onnellinen elämänsä särkyi – haudan äärellä syntyi johtopäätös

    8. 8

      Postin työtaistelusta tulossa poikkeuksellisen rankka – PAU:n Nieminen: ”Olemme viimeksi uhanneet näin laajoilla lakkotoimilla 1960-luvulla”

    9. 9

      Olli Rehn kertoo eurokriisin synkimmistä hetkistä: Eurooppa olisi voinut ajautua jopa uuteen suursotaan

    10. 10

      Kommentti: Guggenheimin kaataminen oli ”status quon tyranniaa” – muutoin Nallen madonluvut eivät yllätä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    4. 4

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    7. 7

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää