Pääekonomisti: EKP:n on elvytettävä kaikin keinoin

Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter vaatii Euroopan keskuspankilta toimia heikon inflaatiokehityksen pysäyttämiseksi. Sen lisäksi valuuttaunionin rakenteita on ravisteltava oikein kunnolla. Keskuspankin pitää saada tukea jäsenmaita suoraan, pankkiunionia on vahvistettava sekä tehtävä velkajärjestelyitä.

17.4.2014 16:30 | Päivitetty 16.4.2014 17:32

Finanssikonserni Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter vaatii Euroopan keskuspankilta (EKP) toimia euroalueen alhaisen inflaation pysäyttämiseksi. Sen lisäksi valuuttaunionin rakenteita on ravisteltava oikein kunnolla.

Keskuspankin pitää saada tukea jäsenmaita suoraan, pankkiunionia on vahvistettava sekä velkajärjestelyitä toteutettava, hän listaa Taloussanomien haastattelussa Washingtonissa, jossa osallistui Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kevätkokoukseen.

Buiter on silminnähden kiihtynyt. Citin pääekonomistin kädet viuhuvat ilmassa, puna hiipii kasvoille ja puhe muuttuu intensiivisemmäksi.

Kiihtymystä aiheuttaa EKP, joka on Buiterin mukaan katsonut toimettomana vierestä, kun euroalueen inflaatiovauhti on valahtanut 0,5 prosenttiin.

Keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoite on alle kaksi prosenttia.

– He toimivat vastoin omaa mandaattiaan, Buiter täräyttää.

EKP:n pankkiirit ovat viime päivinä vihjailleet erilaisista mahdollisista elvytystoimista, jos inflaatio ei lähde nousuun. Buiteria ei kiinnosta poimia yksittäisiä toimia.

– Minä tekisin kaiken: talletuskorko negatiiviseksi, ohjauskorko nolliin tai miinukselle, määrällistä elvytystä ja uusi lainaohjelma, hän luettelee.

– On lukematon määrä mahdollisia toimia, mutta aivan ensi kädessä EKP:n pitäisi lopettaa oman taseensa kutistaminen. En ymmärrä, mitä he oikein jarruttelevat.

Riskit eivätole kadonneet

Eurokriisi jatkuu jo kuudetta vuottaan, tosin suurimmat uhkakuvat näyttävät jo hälventyneen. Vielä kaksi vuotta sitten Buiter ennusti Kreikan lähtevän valuuttaunionista 90 prosentin varmuudella, mutta viime viikolla maa teki paluun velkamarkkinoille.

Turvallisuuden tunteeseen ei kuitenkaan ole varaa.

– On olemassa riskejä ja epävakaustekijöitä, joille niin poliitikot kuin markkinat ovat sokeita, Buiter sanoo.

Vaikka moni euroalueen kriisimaa on hänen mukaansa parantanut asemiaan, kytevät uudet velkakriisit pinnan alla. Samalla ongelmat siirtyvät yhä enemmän kohti valuuttaunionin keskustaa.

– Italia ja Ranska menevät väärään suuntaan. Ranskalla on niin paljon ongelmia, että en edes tiedä mistä aloittaa, Buiter sanoo.

Synkkiä pilviä horisonttiin tuovat myös Kiinan oireileva talous sekä Ukrainan kriisi. Jos Kiinan talouskasvu heikentyy merkittävästi, tai jos Venäjää vastaan aletaan soveltaa laajamittaisia talouspakotteita, voidaan Buiterin mukaan heittää hyvästit euroalueen talouden elpymiselle.

Kaiken lisäksi lähestyvät eurovaalit tuovat lähes varmasti suuren äänisaaliin euroskeptikoille, minkä Buiter pelkää ajavan suuria keskustapuolueita kohti niiden kantoja.

EKP:n mandaattiamuutettava

Euromaiden yleisiin ongelmiin on vastattava ensinnäkin rajuilla tarjontapuolen reformeilla eli esimerkiksi vero- ja työmarkkinauudistuksilla, Buiter sanoo. Sen lisäksi EKP:n on "vakavoiduttava" ja tehtävä kaikkensa inflaatiovauhdin nostamiseksi.

Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin perustavanlaatuisia uudistuksia. Buiter haluaa muuttaa keskuspankin mandaattia niin, että se saa ostaa täysin vapaasti ja rajoituksitta valtioiden velkakirjoja suoraan liikkeellelaskusta sekä antaa niille lainoja.

– EKP:n pitäisi saada toimia tässä täysin itsenäisesti, ja se voisi ostaa velkakirjoja vain suoraan liikkeellelaskusta. Muuten sillä olisi pian koko Italian velkakanta sylissään.

– Kyse olisi harkinnanvaraisesta tuesta maalle, joka toteuttaa sovittuja uudistuksia. Jos markkinat hinnoittelevat koron kahdeksaan prosenttiin, keskuspankki voisi antaa lainaa vaikka Saksan prosentilla.

EKP siis rahoittaisi jäsenmaiden budjettivajeita ja antaisi niille sitä kautta lisää liikkumavaraa. Käytännössä kyse olisi keskuspankin nykyisen OMT (Outright Monetary Transactions) -ohjelman laajentamisesta.

Buiter myöntää, että järjestelyyn sisältyisi moraalikadon vaara, mutta parlamentti voisi valvoa keskuspankin toimintaa. Sen sijaan inflaatiopelkoa hän ei ymmärrä.

– On täyttä huuhaata, että tällaisten ehdotusten yhteydessä puhutaan jostain Zimbabwesta. Viimeksi kun tarkistin, Mario Draghilla on aika vähän yhteistä Roberto Mugaben kanssa, Buiter heittää.

Mugabe on afrikkalaisvaltio Zimbabwen pitkäaikainen yksinvaltias, Draghi taas EKP:n pääjohtaja.

Pankkiunioni eikestä tarkastelua

EU:n pankkiunionin rakentaminen eteni jälleen tällä viikolla Euroopan parlamentissa. Buiter on kuitenkin skeptinen. Parlamentin ansiosta kriisinratkaisumekanismi on nyt riittävän ketterä nopeaan toimintaan, ja EKP voi halutessaan aina tyrehdyttää talletuspaot. Elefantti huoneessa on kuitenkin pahasti puutteellinen kriisirahasto.

– Kukaan ei ole varautunut siihen pankkien taseessa ammottavaan reikään, jonka EKP:n rehellinen tarkastus paljastaa. Se voi helposti olla reippaasti yli viidensadan miljardin euron kokoinen.

Tällä haavaa Euroopan vakausmekanismissa on noin 60 miljardia euroa pankkien epäsuoraa pääomitusta varten, ja nykyisen suunnitelman mukaan kriisirahasto kerää kahdeksan vuoden aikana toiset 55 miljardia euroa.

– Tämä on naurettavaa. Euroalueen pankkijärjestelmän tase on kooltaan noin 30 tuhatta miljardia euroa. Nämä rahat ovat pennosia, täysin riittämättömiä.

Kriisirahastolla tulisi Buiterin mukaan olla pääomituskapasiteettia ainakin kahden tuhannen miljardin euron edestä.

Euroalue ei siis ole hänen mielestään tätä nykyä valmis kohtaamaan rehellisen tasetarkastelun seurauksia. Etuoikeutettujen institutionaalisten velkojien bail-in -mahdollisuus astuu myös voimaan vasta 2016, joten rutiköyhillä kriisimailla ei ole seuraavana parina vuonna juurikaan keinoja mahdollisten pankkikriisien varalle.

– Siellä jouduttaisiin tekemään uusi Kypros-ratkaisu, se olisi kauheaa, Buiter päivittelee ja viittaa päätökseen verottaa vaikeuksiin ajautuneen maan pankkitalletuksia.

"Euro eiollut virhe"

Buiter haluaa myös, että euromaiden velkoja järjestellään rajusti uudelleen. Näin olisi pitänyt toimia Kreikan kanssa heti vuonna 2010. Kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä kertoo euroalueen rakenteellisista vioista.

– Euro ei ollut virhe, mutta se, miten sitä lähdettiin toteuttamaan, oli.

– Uskottiin, että markkinakuri olisi yksinään riittänyt korvaamaan viimekätisen lainoittajan puutteen. Jos heti olisi rakennettu velkajärjestelymekanismi, yhteinen rahasto ja pankkiunioni, ongelmilta olisi vältytty.

Buiter hoputtaa euromaiden päättäjiä tekemään hänen ehdottamansa uudistukset.

– Ilman niitä järjestelmä tulee romahtamaan, Citigroupin pääekonomisti ennakoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?