Vaurastuminen loppui, kotimaisten klusterien aika on ohi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Shokkiuutisia luvassa Suomessa

Viime vuosikymmenen menestyseväillä ei voi juhlia, koska suomalaisyritysten pelikenttä on muuttunut.

16.4.2014 10:01 | Päivitetty 16.4.2014 9:57

Kun Stockmann ilmoitti uusista henkilöstövähennyksistä, otsikoi osa mediaa tapahtuman shokkiuutiseksi. Sitä se olikin varmasti kauppakonsernin työntekijöille, jotka ovat juuri toipuneet edellisistä yt-neuvotteluista.

Suomelle Stockkan uutiset kertovat sen, mikä olisi pitänyt jo havaita. Menestyksen hullut päivät ovat loppu, vaikka kuinka haluaisimme jatkaa hulabaloota.

Nokia ja muutama muu suuryhtiö vaurastutti Suomea parinkymmenen vuoden ajan niin, että vaihtotaseemme oli reippaasti plussalla. Suomi vei enemmän kuin toi. Rahaa virtasi ovista ja ikkunoista. Suomi juhli kauppakeskuksissa ja kylpylöissä. Suomen kymmenestä suurimmasta kauppakeskuksesta yhdeksän on avattu 15 viime vuoden aikana.

Kauppakeskuksiin on tullut tuona aikana uutta myymälätilaa kaikkiaan noin 800 000 neliötä.

Finanssikriisi, Nokian matkapuhelinbisneksen romahdus ja metsäteollisuuden hiipuminen ovat lopettaneet Suomen vaurastumisen. Nyt kasvusuunnassa on lähinnä julkinen velka.

Huono kehitys on jatkunut jo viitisen vuotta. Silti suomalaisille tuntuu olevan yllätys, että asiat ovat muuttuneet. Kilpailijat ovat kirineet niin kovaa, että emme olekaan enää palkintopalleilla. Muut myyvät halvemmalla, tekevät innovatiivisempia ratkaisuja ja menestyvät meitä paremmin jopa Pisa-kokeissa.

Suomi näyttää silti jatkavan juhlia, vaikka bändi on lopettanut soittamisen. Asuntojen hinnat ovat Nokia-optioiden tasolla. Ulkomaanmatkoja tehdään yli 50 prosenttia enemmän kuin hulluna vuonna 2007. Edes köyhtyvä valtio ei saisi leikata menojaan.

Muutos on ollut niin yllättävä, että ainoa selitys asialle tuntuu olevan huono hallitus. Ikäänkuin Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen olisivat heikompia bisnesihmisiä kuin Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen, joiden aikana vienti sentään veti.  

Tarvitaan uudenlaista kasvua

Nyt Suomi odottaa uutta kasvua etenkin start up-yrityksistä. Niihin kannattaa ilman muuta panostaa, mutta startupit pelastavat Suomen vasta monien vuosien päästä. Sitä ennen uutta kasuva pitäisi tulla nykyisistä yrityksistä.

Suomen suuri ongelma on siinä, että isoimmat kotimaiset yhtiöt eivät enää investoi tänne. Siksi kasvun pitäisi tulla pk-yrityksistä. Muutamat pk-yritykset ovatkin lisänneet vauhtiaan maailmalla. Monet näistä ovat suurelle yleisölle melko tuntemattomia nimiä kuten vaikkapa loimaalainen Pemamek ja lempääläinen Robit Rocktools.

Vahvassa kasvusuunnassa olevia yrityksiä on kuitenkin liian vähän. Teollisen logiikan muuttuminen on vaikeuttanut monien kasvua maailmalle. Aiemmin suuri osa pk-yrityksistä on saanut tuotteensa vientiin suurten yritysten siivellä.

Suomeen kasvoi muun muassa metalliklusteri, metsäklusteri ja viimeisimpänä Nokia-klusteri. Muun muassa Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen on kuvannut hyvin, että kotimaisten klustereiden aika on ohi. Nyt verkostot ovat globaaleja ja nopeasti muuttuvia.

Globaalit verkostot ovat ikäviä siksi, että ovet eivät aukene niihin sillä perusteella, että pk-yritys sattuu olemaan verkoston veturin naapurissa. Siksi suomalaisten pk-yritysten täytyy etsiä paikkansa kansainvälisistä verkostoista omin avuin. Monet uudet ict-yritykset osaavat tämän, mutta useille perinteisemmille yrityksille muutos on ymmärrettävästi vaikea. Jos joku kuvittelee sen olevan helppoa, kannattaa tarjota osaamistaan pk-firmoille. Moni kaipaa osaavaa apua.Uusi synty hitaasti

Yhä useammat pienet ja keskikokoiset yritykset etsivät kuitenkin vimmatusti vientimahdollisuuksia ja kansainvälisiä verkostoja. Myös monenlaiset tukiorganisaatiot työntävät yrityksiä maaimalle parhaansa mukaan. Muun muassa Team Finland yrittää luoda verkostoja, Finpro auttaa ovien avaamisessa, Fimecc luo suhteita Saksaan ja sekä VTT että Tekes rahoittavat uuden kehittämistä.

Valitettavasti uusi syntyy kuitenkin hitaammin kuin vanha on kadonnut.  Hylätyn paperitehtaan täyttävistä pajoista kasvaa vanhan tehtaan korvaaja aikaisintaan parissakymmenessä vuodessa, jos silloinkaan.

Siksi Suomi todennäköisesti kärvistelee vielä pitkään kasvukipujen kanssa, ellei jokin ihme kiskaise vientiämme reippaaseen nousuun. Tuota ihmettä odotellessa kuulemme vielä monia shokkiuutisia. Asuntojen hinnat voivat pudota nykyisen kilpailukyvyn tasolle, matkailu vähentyä ja kauppakeskusten työmaat seisoa yllättävän pitkään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?