VATT: Etlan kestävyysvajearvio on pienin, EU:n synkin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jos olemme teräsvanhuksia, rahat riittävät hoitoon

Arviot kestävyysvajeen suuruudesta vaihtelevat roimasti eri laskelmissa. VATT:n mukaan ikääntyminen tuo joka tapauksessa taloudellisia ongelmia, joita kannattaa yrittää ehkäistä. Mitä paremmassa kunnossa olemme 80-vuotiaina, sitä paremmin valtion ja kuntien rahat riittävät.

21.3.2014 14:56 | Päivitetty 21.3.2014 14:58

Kestävyysvajeongelman suuruus riippuu siitä, kenen arvioon tukeudutaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat ovat verranneet neljää laskelmaa. Niiden summat julkisen talouden rahoituksellisen epätasapainon määrästä vaihtelevat 2–11 miljardin euron välillä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) arvio on optimistisin. Se ennakoi, että vuonna 2060 kestävyysvaje olisi yksi prosentti bruttokansantuotteesta. EU:n ikääntymistyöryhmä on synkin ja odottaa 5,8 prosentin vajetta. Valtiovarainministeriö (VM) on laskenut vajeen olevan 4,2 ja Suomen Pankki 4,6 prosenttia.

Kestävyysvaje ilmaisee, miten paljon valtion ja kuntien pitäisi saada lisää verotuloja tai vähentää julkisia menoja, jotta julkinen talous olisi tasapainossa.

VATT:n tutkijat Jan Klavus ja Jenni Pääkkönen ovat tänään julkistetussa raportissaan kiinnittäneet huomiota hoito- ja hoivamenoihin, koska kansalaisten eliniän pidetessä ne mitä todennäköisimmin kasvavat.

Kaikki tutkimuslaitokset uskovat niiden suurenevan vuodesta 2020 vuoteen 2060. Etla laskee, että vuonna 2060 hoito- ja hoivamenojen osuus bruttokansantuotteesta on vajaa kymmenen prosenttia, mutta EU odottaa yli 12 prosentin osuutta. VM:n ja Suomen Pankin arviot ovat hieman yli 11 prosenttia.

Elinajanodotteetnousevat koko ajan

Ennustajien näkemysten suuri vaihtelu johtuu erilaisista laskentamalleista ja oletuksista. Klavuksen mielestä olennaista on, että kaikki ovat yksimielisiä terveyskustannusten noususta.

– Elinajanodotteet ovat jatkuvasti yllättäneet ylöspäin, VATTin ylijohtaja Juhana Vartinen sanoi raportin julkistustilaisuudessa.

Keskeinen muuttuja, jota on vaikea määritellä, on vanhusten kunto. Jos elämme keskimäärin neljä vuotta pidempään kuin vanhempamme, olemmeko yhtä heikossa kunnossa 80-vuotiaana kuin nykyiset 80-vuotiaat keskimäärin ovat, vai tarvitsemmeko vastaavaa hoitoa vasta 84-vuotiaana?

Vartiainen arvioi, että kumpikin vaihtoehto on ääritapauksia ja todellisuus on jossain näiden välissä.

Terveyttäkannattaa vaalia

VATT:in tutkijat eivät tuijottaisi eri ennusteiden miljardieroja. Heidän mielestään pitää keskittyä hoivamenojen kasvun ehkäisyyn. Tärkeää olisi pitää ihmiset terveinä, jotta hoidon tarve myöhentyisi.

Sosioekonomiset erot terveydessä ovat kasvaneet: varakkaat ja hyvin koulutetut ovat yhä terveempiä, mutta niukkatuloiset ja vähän koulutetut aiempaa sairaampia. Klavuksen mielestä terveyserojen kasvu pitäisi kääntää kaventumiseksi.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ei saisi leikata lyhytnäköisesti, hän huomautti.

Toinen keskeinen asia on hoito- ja hoivapalvelujen tuottavuuden parantaminen.

– Tuottavuuden merkitys oli yllättävän suuri, Klavus kertoi.

Jos tuottavuus kasvaisi puoli prosenttiyksikköä ja palvelujen tarve myöhentyisi, terveydenhuoltomenot kääntyisivät raportin mukaan laskuun vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2060 niiden osuus bkt:stä olisi noin 5,7 prosenttia.

Tuottavuus ei paranepelkillä leikkauksilla

Tuottavuuden kasvattamisessa sote- ja muut rakenneuudistukset ovat keskeisiä.

– Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja, emme pelkkiä leikkauksia, VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio sanoi.

Hän arvioi, että hoidon keskittäminen aiempaa suurempiin yksiköihin parantaisi tuottavuutta.

Hallitus tähtäsi laitospaikkojen vähentämiseen rakennepaketissaan viime vuoden lopulla. Moisio kannattaa tätä, mutta huomautti, että tällöin kotiin tuotavia palveluita tulee lisätä.

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma esitti tällä viikolla omaishoidon tuen kriteerien ja hoitopalkkioluokkien yhdistämistä. Moision mukaan useiden laskelmien mukaan omaishoito säästää kuntien rahaa ja sen tukeminen voisi olla yksi osa muiden ratkaisujen rinnalla. Tehostamistarpeesta huolimatta Klavus muistutti inhimillisyydestä.

– Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut eivät ole tehdastyötä.

Rahalla voi saadaparempaa hoitoa

Tutkijat arvioivat, että hoitopalvelujen maksuja voidaan harkitusti lisätä. Monella vanhuksella on paljon varallisuutta.

– Voidaan luoda vapaaehtoisia rahoitusmalleja niille, jotka voivat ja haluavat ostaa palveluja, Klavus sanoi.

Tutkimusta rahoittaneen Finanssialan Keskusliiton mukaan kunnat eivät pysty täysin täyttämään vanhusten hoivasta antamiaan lupauksia. Liiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mielestä kansalaisille pitäisi kertoa, mitä palveluita heillä on oikeus saada yhteiskunnalta ja mistä he vastaavat itse.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?