Pimeitä palkkoja löytyi yhteensä hieman vajaan 220 miljoonan euron arvosta, hankkeen loppuraportti kertoo.
Tulokset eivät tarkoita, että kolmasosa koko rakennusalasta olisi harmaata taloutta, verohallinnosta tarkennetaan.
Noin joka kymmenennestä tapauksesta tehtiin rikosilmoitus. Usein kyse oli törkeästä veropetoksesta. Tarkastajat löysivät vääristeltyjä tositteita yhteensä 112 miljoonan euron arvosta.
Laiminlyöntejä ja vilppejä löytyi tyypillisesti pienistä yrityksistä, joiden liikevaihto oli alle kuusi miljoonaa euroa. Pimeitä palkkoja maksettiin vieläkin pienemmissä eli alle kahden miljoonan euron yhtiöissä.
– On kuittikauppaa, jätetään ennakonpidätyksiä maksamatta, verotarkastusyksikön ylitarkastaja Pekka Muinonen sanoi Taloussanomille.
Eroa suomalaisten ja ulkomaalaisten yritysten väliltä ei Muinosen mukaan löytynyt, mutta se ei kerro koko totuutta. Ulkomaisten työntekijöiden verotusoikeudellisten seikkojen esille kaivaminen on erittäin hankalaa, ja tämä on selkeä ongelma, Muinonen sanoo.
Viime ja tänä vuonna voimaan astuva rakentamisen uusi lainsäädäntö helpottaa laiminlyöntien ja sotkujen selvittämistä.
"Reaaliaikainen valvonta" tehokasta
Verohallinto tarkasti työmaita aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajien, Eläketurvakeskuksen tarkastajien ja poliisin kanssa. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on nyt mukana.
Viranomaiset ovat ottaneet käyttöön hankkeessa testattuja tarkastuskäytäntöjä. Tehokkain tapa on lisätä ajantasaista valvontaa. Esimerkiksi työmaiden pistokokeet ja tiedonvertailu purevat verovälttelyyn tehokkaammin kuin perinteiset verotarkastukset, jotka laahaavat jäljessä.
– Aiemmin yritys on päässyt keplottelemaan kuukaudesta tai vuodestakin toiseen maksamatta veroja, kun se on antanut väärää tietoa toiminnasta, Muinonen sanoo.
– Nyt yrityksiä voidaan seurata reaaliaikaisesti eri vertailutietojen avulla. Meillä on myös resurssit tähän.
Laskennallisesta hyödystä 144 miljoonaa euroa oli välitöntä verotuloa, ja tälle vuodelle kertyvää tuloarviota 12,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroa oli summasta 70 miljoonaa euroa.
Hankkeessa tutkittiin myös, paljonko enemmän kiinni jääneet yritykset saatiin tosiasiassa maksamaan veroja valtiolle.
Pienemmässä otoksessa, jossa mukana oli vajaat 700 yritystä, maksettavaa oli kaikkiaan 59 miljoonaa euroa. Tutkimuksen tekohetkellä puuttuvasta summasta oli maksettuna 33 prosenttia eli noin 19 miljoonaa euroa.
