Kasvukuume johtaa pakkotoimiin niin kunnissa kuin Krimilläkin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Onko Espoo Helsingin Krim?

Kun kilpailukyky pettää, tarvitaan lisää elintilaa.

19.3.2014 7:05 | Päivitetty 18.3.2014 17:54

Helsingin poliittiset päättäjät katsovat ilmeisesti kateellisina Venäjän presidentin Vladimir Putinin liikkeitä Krimin niemimaalla. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki toivoi pari päivää sitten, että valtioneuvoston pitää voida käyttää pakkoliitosvaltaa myös pääkaupunkiseudulla.

Vihreiden ryhmäjohtaja Emma Kari puolestaan kannatti samassa yhteydessä liitosta, koska se nojaisi kansanäänestykseen. Tältä osin asenne on kovempi kuin Putinilla, joka antoi krimiläisten itse äänestää liittymisestä Venäjään. Suomessa enemmistönä olevien helsinkiläisten äänet ratkaisisivat ja esimerkiksi espoolaisille jäisi Krimin tataarien rooli.

Tämä olisi melkoisen epäoikeudenmukainen menettelytapa, vaikka olisikin oiva kosto espoolaisille, joiden takia helsinkiläiset saavat vastedes seistä liian lyhyissä metrovaunuissa.

Kasvu on ilokaasua

Kasvu nousee jotakuinkin jokaiselle organisaatiolle keskeiseksi tavoitteeksi ennemmin tai myöhemmin. Samantapaiset mekanismit toimivat niin yrityksissä, valtioissa kuin kunnissakin.

Kasvukuume muistuttaa ilokaasua, joka raakana hämärtää ajan ja paikan tajun. Ihmiselle tulee euforinen olo, kun happi syrjäytyy verenkierrosta.

Organisaatioissa kasvukuume syrjäyttää ilokaasun tavoin muut tavoitteet kuten asiakaspalvelun ja innovaatioiden synnyttämisen. Siinä vaiheessa ainakin pörssiyhtiön sijoittajan kannattaa hypätä pois laivasta ja myydä osakkeensa. Tällöin yrityksen euforia on nimittäin usein kovimmillaan ja silmät sokeimmillaan.

Kasvukuumeen huipulla yritys tekee helposti hölmöimmät liikkeensä, jotka rasittavat yritystä pitkään. Usein nämä ovat valintoja, joiden avulla hankitaan elintilaa voimalla, jota fiksuina vuosina on tullut hankittua. Soneran UMTS-lupa, Stora Enson USA:n retki ja Outokummun Saksa-kaupat ovat olleet klassisia voimanäyttöjä, joista yritysten omistajat ovat saaneet maksaa kalliisti.

Voimannäyttöjen motiivina on harvoin asiakkaan paras. Siksi asiakkaan on sitä myös turha odottaa. Samoin helsinkiläisten olisi turha odottaa palveluiden paranemista, jos kaupunki kaappaisi Espoon. Todennäköisesti fuusiosta seuraisi eri aloille vain entistä suurempia palvelukeskuksia, joissa kukkisi enemmän tehokkuustavoite kuin asiakaspalvelu. Pakkofuusion kaiho kertoo, että luovuus on loppunut ja johto haluaisi mieluummin keskittyä organisaatioiden palikoiden siirtelyyn kuin uuden luomiseen. Venäjän voimat heikkenevät

Krimin haltuunotto puolestaan oli Putinilta taitava voimannäyttö, jolla maa viestitti Natolle, että myös Naton kasvukuume on käynyt liian kovaksi Venäjän naapurissa.  Erityisesti Putin näytti omalle kansalleen, kuka määrää kaapin paikan.

Todennäköisesti voimannäyttö kuitenkin pikemminkin heikentää kuin vahvistaa Venäjää. Geopoliittisesti Venäjän toimintaa voi jotenkuten jopa ymmärtää. Taloudellisesti askel oli järjetön ainakin maan suuren keskiluokan silmin katsottuna.

Luottamus Venäjää kohtaan on mennyt pitkäksi ajaksi. Investointeja pohtivat länsiyritykset muistavat kauan etenkin puheet lainsäädännöstä, joka mahdollistaisi yritysten kansallistamisen.

World Economic Forumin tuoreimman Venäjä-raportin mukaan maan kolme keskeisintä ongelmaa ovat liiallinen energiariippuvuus, heikot instituutiot ja sosiaalinen hajanaisuus.

Raportti on tehty ennen Ukrainan kriisiä, joka todennäköisesti pahentaa jokaista kolmea ongelmakohtaa. Yritykset kokevat, että ne eivät voi luottaa maan oikeusjärjestelmään edes sen vertaa kuin aiemmin. Korruptio ja mielivalta lisääntyvät. Sosiaaliset jännitteet kasvavat, koska talouskasvu heikkenee.

Tämä vauhdittaa innovatiivisen luokan halua muuttaa maasta ja vähentää muiden maiden kansalaisten muutenkin vähäistä halua muuttaa Venäjälle.

Venäjän uudistumiskyky heikkenee, kun maata ohjataan enemmän voimalla kuin oivalluksella. Tämä lisää todennäköisesti entisestään maan riippuvuutta energiasta.

Suomen poimittava rusinat babasta

Venäjän talouden heikkeneminen iskee väistämättä Suomeen. Meille voi kuitenkin samalla avautua kylmän sodan aikainen mahdollisuus poimia rusinat pääsiäispullasta. Vaikka läntisten yritysten rohkeus investoida Venäjälle vähenee, ovat ne todennäköisesti valmiita tekemään kauppaa itänaapurin kanssa jatkossakin.

Tämä voi synnyttää Suomelle jälleen erityispaikan maana, jonne voi turvallisesti rakentaa itään tähtääviä operaatioita. Muutamat Venäjälle suunnitellut investoinnit saattavat ohjautua jopa Suomeen.

Samoin venäläisyritykset saattavat nähdä Suomen entistä kiinnostavampana paikkana toimia, koska niiden suomalaisen tytäryhtiön uskottavuus voisi olla emoa parempi.Tämä pieni tilaisuus Suomen kannattaisi yrittää hyödyntää systemaattisella kampanjalla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?